Tutkimuksissa on osoitettu, että elävä niitty sitoo enemmän hiiltä maahan, kuin havumetsä.
Jos tämä olisi totta, johtaisi se siihen, että koko boreaalisen vyöhykkeen metsäalue kannattaisi kiireesti raivata regeneroituvaksi nurmilaitumeksi.
Metsän hiilensidonnasta on olemassa tutkimustuloksia, että hyväkasvuinen havumetsä voi kasvaa 4,7 kuutiota puuta vuodessa. Puun kuiva-aineessa on hiilivetyjä sen verran, että puukuution kasvattamiseen pitää ilmasta sitoa noin tonni hiilidioksidia (270 kg hiiltä).
Metsällä on aina kasvun loppupiste, jossa se ei sido enää lisää hiiltä, vaan metsässä tapahtuu vanhemman aineksen kuolemista ja lahoamista. Mutta tämä loppuvaihe sisältää melkoisen hiilivaraston sinällään.
Trooppisissa metsissä hiiltä (Kanninen, 2022) on maaperässä ja puutavarassa noin 330 tonnia hehtaarilla. Boreaalisissa havumetsissä hiiltä on 285 tonnia. Keskieurooppalaisissa lehtimetsissä hiilipitoisuus on noin 230 tonnia hehtaarille.
Eli niityillä ja nurmilla saataisiin suurempi hiilivarasto aikaan ? Brasilian sademetsissä suurin metsäkadon aiheuttaja on luomunautojen kasvatus, 150 miljoonaa hehtaaria regeneroituvia laitumia on raivattu sademetsästä neljännesvuosisadan aikana, luonnonsuojelutieteilijät eivät siellä edes yritä selittää, että kyllä kyllä, metsät ja suot pois, ja nautatiloja lisää nurmilaitumille, niin hiilensidonta paranee. Ehkä se ero havumetsien ja sademetsien hiilivarastojen välillä kääntää laskelmat toisin päin.
Uskottavahan se on, jos ja kun mopedimies niin sanoo. Toisaalta, jossakin aivojen lisko-osassa sihisee ihan pikkuinen ääni suuruusluokkavirheestä...
-SS-
