Mä oon aina luullut että tuo pääsulakkeen amppeerit ratkaiseen.
Sen verran firma on luvannut toimittaa sähkyä. Siitä pitäis saada alennusta, jos laittais 16 amppeerin pääsukkeet. No silläkin 9kw saunankiuas lämpiää.
Aika monessa tilanteessa maailmalla on tuo "lupaus" perusteeton. Lentokoneet täytetään ylibuukkauksella, pankeissa ei ole rahaa kaikkien tallettajien yhtaikaiselle nostolle. Näin esimerkiksi. Kun verkonrakentaja mitoittaa muuntajiaan ja johtimiaan, se arvioi jonkin kylän kiinteistöjen sähkönkulutusta tietynlaisen todennäköisyyslaskelman mukaan, että kiinteistön sulakkeiden sallima maksimikuorma ei asetu samoihin aikoihin, ja isot kerrostalot esimerkiksi lasketaan kasvavan huoneistolukumäärän perusteella tasauskerrointa pienentämällä. Esimerkiksi sadan asunnon kerrostalossa tasauskerroin käsittääkseni on niinkin pieni kuin 0,2. Eli talon liittymässä on ampeereja noin 20 % kaikkien asuntojen sulakkeiden yhteenlasketusta tehonkestosta.
Ns. sulakkeet ovat johtimien ja laitteistojen "suojia" ylikuormitus- ja oikosulkutilanteita varten, eivät enempää, eivätkä mikään kauppakirjan erillinen sivu. Tietenkin pienestä sulakekoosta palkitaan alemmalla liittymähinnalla., koska myös kulutusmahdollisuus "sulakkeille asti" on pienempi.
Aikaisemmin tällainen suoraviivainen todennäköisyyslaskenta verkon mitoituksessa Fingridin liityntäpisteeltä asti toimi, mutta nyt sähkökiukaan tai vesivaraajan sijasta on kotitalouksiin ja kesämökeille sekä taloyhtiöihin tullut huomattavasti tiukempia kulutuspiikkejä mm. sähköautolatausten ja isojen ilmalämpöpumppujärjestelmien osalta: etenkin lämpöpumppaus on ongelmallinen verrattuna suoraan sähkölämmitykseen, sillä suoran sähkölämmityksen tehontarve nousee samassa suhteessa lämpötilan laskun kanssa, mutta ilmalämpöpumppulaitteistojen lämmitystehon tehontarve nousee jyrkemmin pakkasen kiristyessä, kunnes hypätään sähkövastuksille lämpöpumppauksen kokonaan epäonnistuessa.
Teollisuudessa on mitoituksissa ja liittymähinnoissa mukana tuo päivävuoron äkkinäinen maksimikulutus ja yöajan kuluttamattomuus. Isot epätahtikoneet, taajuusmuuttajat induktiouunit ja sellaiset tuovat verkkoon näitä ns. loistehoja, siitäkin on tehtaan maksettava, vaikka sähkömittariin ei tulisikaan kWh-numeroita. Myös epäsymmetrinen kuormitus on ongelma, periaatteessa kulutuspisteen pitäisi kuormittaa koko ajan tasaisesti, tällöin ei jää ns. nollajohtoon kuljetettavaa virtaa.
Sähkösopimuksissa pitää saada motivoitua käyttäjät tasaamaan kulutustaan, ja sähköjen katkaisu huippukuorman aikana kiertävästi muuntopiiri kerrallaan on yksi mahdollisuus. Eli kyseessä olisi terävämpi ja kivuliaampi keppi verrattuna tehomaksuun. Toki liittymän sulakekokoon perustuvaan hinnoitteluun voidaan kulutusprofiilien muuttuminen hinnoitella myös, silloin tasaisesti sähköä kuluttava maksaisi ylimääräisellä maksulla naapurin sähköautonlataukset.
Maksimitehoa hetkellisesti tarvitseva voi käyttää kotiakku-tyyppistä laitteistoa, jos oikein haluaa tehomaksuja välttää. Onpa keskusteluissa väläytelty myös aggregaatin käyttöä tällaisissa tilanteissa. Myös auton akun latauksessa voi ohjelmoida virtarajoituksia. Sama automatiikka kuin pörssisähkön hyödyntämisessä käy myös tähän tehonvalvontaan.
-SS-
