Luomun pahin vihollinen on fundamentalistiset määräykset.
Luomun puolustajat sanovat aina, että vielä 1950-luvulla ja sitä ennen oli kaikki luomua, no niinhän se olikin, kun ei ollut kemiallisia lannoitteitaja kemiallisia torjunta-aineita, jos olisi ollut, niin varmasti viljelijät olisi niitä käyttäneet.
paras viljelymenetelmä olisi se, missä yhdistettäisiin tehoviljelyn ja luomuviljelyn parhaat puolet, mutta valitettavasti tukijärjestelmät ei tälläistä mahdollista, tukijärjestelmät yleensäkin on tehneet maanviljelystä sellaista, ettei tervettä järkeä oikein voi käyttää, vaan sen käyttö on sanktioiden uhalla kielletty.
Jotain tuon tapaista olen pohtinut itsekin, luomussa moni asia tehdään tarpeettoman vaikeasti. Luomussa tulisikin sallia joitakin tavanomaisen tuotannon menetelmiä, jos ne parantaisivat sadon laatua ja määrää ja olisivat muutenkin tarkoituksenmukaisia, tämä tosin luomutukea laskevasti.
Esimerkiksi siemenen peittaus tulisi sallia jos kasvitaudeista on vaaraa, kohtuullista keinolannoitusta tulisi voida käyttää sadon laadun parantamiseen jos tilan kaikki ravinteet ovat jo tehokkaasti hyödynnetty ja ravinteista olisi puutetta, kasvinsuojeluaineiden kohtuullisen käytön sallisin tilapäisesti kaikkein vaikeimmissa rikkaongelmissa, tämäkin sadon laadun ja määrän parantamiseksi.
