Rapsi ja ekana kylvetty aikainen Aspekt-vehnä sitä toista kierrosta ekana pyytää mut kerralla mää kaikki sit kierrän. Varmaan enemmän merkkaa joku nätti sateenlupaus päälle kuin kalenteri mut heitetään vaikka toukokuun toinen viikko ja N80 vehnille Axanilla/Limuksella ja ammoniumsulfaatilla N40/S50 rapsille.

Mistäs tuota ammoniumsulfaattivalmistetta olet hankkinut?

Kyllä viljely yleensä onnistuu, mutta siinä tarvitsee sopeutua olosuhteisiin. Syysviljan lannoitus yöpakkasella on yksi konsteistamme.

Nyt jopa bisnestutkimus on tullut siihen tulokseen, että aikainen lannoitus kannattaa.

Yara Suomen Facebook:


-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 21.04.25 - klo:12:24

Rapsi ja ekana kylvetty aikainen Aspekt-vehnä sitä toista kierrosta ekana pyytää mut kerralla mää kaikki sit kierrän. Varmaan enemmän merkkaa joku nätti sateenlupaus päälle kuin kalenteri mut heitetään vaikka toukokuun toinen viikko ja N80 vehnille Axanilla/Limuksella ja ammoniumsulfaatilla N40/S50 rapsille.

Mistäs tuota ammoniumsulfaattivalmistetta olet hankkinut?

Belor/Berner. N21-S24.

Rapsi ja ekana kylvetty aikainen Aspekt-vehnä sitä toista kierrosta ekana pyytää mut kerralla mää kaikki sit kierrän. Varmaan enemmän merkkaa joku nätti sateenlupaus päälle kuin kalenteri mut heitetään vaikka toukokuun toinen viikko ja N80 vehnille Axanilla/Limuksella ja ammoniumsulfaatilla N40/S50 rapsille.

Ja tähkälle sitten vielä ehkä typpiliuosta...?

Syksyllä varmaan laitoit kylvön alle kanan sontaa?

Laitoin toki kylvön alle pökäleet. Jotkut ajaa sitä oraillekin, en oo ite harrastanut. Kokeillut oon, tämmösen sateen alla toimis.

Typpiliuosta oon joskus käyttänyt. Ceylon ja Igloo on matalavalkuaisia ni jos on semmonen fiilis ettei typpi riitä valkuaisen nostoon niin mikä jottei niitä ajele läpi sitten ruiskulla vielä maitotuleentumisvaiheessa. Jos viimeinen rakeinen lannoitus on toukokuun puolivälissä niin hyvinkin voi voimat olla loppu heinäkuun lopussa.

Liete keväällä oraalle pitkävaikutteisena nostaa myös valkuaista. Veitsimultain härnää orasta pensastumaan.

Aspektissa oli valkuainen 16 nurkilla viime kesänä, Ceylonissa pari tonnia enemmän satoa ja valkuainen 13 - 14. Aspekt valmistui aikaisin. Voi olla, että Aspekt ei pitänyt viime kesän kuivuudesta. Olisiko tuo Aspekt semmoinen Quarnan kaltainen laatuvehnä.

Ceylonia kuulemma vierastetaan myllyillä, samoin Iisakki-kevätvehnää.  Silti ulkomaanvientiin näkyy Ceylon kelpaavan, ja Iisakitkin, ihan yhtä hyvin kuin se parin tonnin Quarnan sato.

Ceylon kun tuntuu olevan ensimmäinen vehnälajike, joka pärjää ei niin parhailla syysvehnämailla, erilaisina vuosina tyydyttävästi, ja sillä on enemmän merkitystä kuin sillä, että kerran vuosikymmenessä saa itsetuntoa hivelevän huippusadon, jos huijaa lannoitelukemissa niin paljon kuin sielu sietää. Jos pysyttäydytään ehdollisuuden lannoitemäärissä, muutenkin ravinteiden alarajalla, Ceylon on siinä käytössä vaatimattomimpia lajikkeita.

-SS-

Kyllä näillä Aurajokivarren mailla tuntuisi, että Ceylon viihtyy paremmin kuin esimerkiksi Skagen. Meillä ei ole ikinä ollut Ceylonia viljelyksessä, mutta monella on ollut molempia, ja vaakakuppi on usein kallistunut Ceyloniin. Erinäisistä syistä itse kuitenkin toistaiseksi haluan pidättäytyä Skagenissa, vaikka vaatiikin kasvunsäätelyä ja ehkä jotain muuta. Mutta se ei ole ihme, että kaikilla karjanlantatunkioilla kasvaa Skagenia.

Kyllä näillä Aurajokivarren mailla tuntuisi, että Ceylon viihtyy paremmin kuin esimerkiksi Skagen. Meillä ei ole ikinä ollut Ceylonia viljelyksessä, mutta monella on ollut molempia, ja vaakakuppi on usein kallistunut Ceyloniin. Erinäisistä syistä itse kuitenkin toistaiseksi haluan pidättäytyä Skagenissa, vaikka vaatiikin kasvunsäätelyä ja ehkä jotain muuta. Mutta se ei ole ihme, että kaikilla karjanlantatunkioilla kasvaa Skagenia.

Skagen oli meikäläiselle yksi maailman yhdeksästä - vai kuinka monta niitä nyt oli - ihmeestä, kun siirtyi Urhosta, Olivinista, ja näistä kevätruskeista lajikkeista siihen. Skagenin heleä väri keväällä on täysin omansa. Kyllä ehkä Skagenista olen saanut oman ennätyssatoni, vähän yli neljä tonnia. En sano, paljonko on vähän. Mutta silloin sattui yhteistyökumppani vielä olemaan kauppias, jonka ketjun viljelyohjelmiin oli tullut uusi lajike, Ceylon. Kokeilin Ceylonia, ja samana kesänä Skagen oli ruosteen vaivaama ja sekaisin laossa, Ceylon ei todellakaan sadokkaan näköinen, mitätön tähkä, en ollut uskoa silmiäni, puimakoneella  juoksuvauhtia ajamalla säiliöön kertyi yllätyskekoja, ja korjuun helppous ja ihan kohtuullinen sadokkuus saivat mieltymään. Toisen vuoden vielä pidin Skagenia ja Ceylonia vierekkäin, kunnes päätin suojata TOS-siemenen lajikepuhtautta luopumalla Skagenista. En miellä tehneeni huonoa päätöstä, hl-paino on hivenen isompi, siemenkulutus puolet Skagenista, tautiainekustannukset alhaisemmat ja talvehtiminen vähintään samalla tasolla.

Koska edelleenkään en osaa kasvunsäätelyä, Ceylon on semmoinen toimettoman vilja, kasvaa kesän kasvattamattakin.

-SS-

Ei ss:llä kyl syysvehnä ennätyskään sit mikään iso ole.. 
Johan mä melkein luomussa pääsen samaan... Ceylonilla 

Ei ss:llä kyl syysvehnä ennätyskään sit mikään iso ole.. 
Johan mä melkein luomussa pääsen samaan... Ceylonilla 

-SS-:n ennätyssato onkin ihan vähän yli neljä tonnia hehtaarilta 

Odotan, että syysvehnistäkin löytyy lajike, jonka viljelyyn kannustetaan Quarnan tavoin. Menossa kuulemma tutkimukset missä olisi hyvä leivontalaatu. Ihan niinku syysvehnä olis joku uutuuskasvi kun nyt aletaan tutkimaan sellastakin..

Mulla Aspekt on puintien jakamiseksi vähän pidemmälle jaksolle kun jätin rukiin pois. Sehän on sadoltaan huippuja vähän heikompi. Ibarraa kylvin sertinä 2021 mut eipä niistä tarvinnut 2022 siementä puida.

Pidän Ibarraa ja Skagenia kyl parempina ja ainakin poudankestävimpinä ja korkeampivalkuaisina kuin näitä lyhyitä Ceylonia ja Igloota. En vaan halua ottaa sitä lakoriskiä, olis sit edes jotain pystyssäkin syksyllä. Ja noiden kanssakin pärjää kyllä. Ainakin ne vaativat tuuheina yhden jarrukiekan väliin ja koitan pitää yksinkertaisena tän syysvehnäsektorin vaikka se ihan pääkasvi onkin.

Yritän jatkossa keskittyä yhä enemmän siihen, et mulla on laadukasta ja aikaista syysvehnämaata ainakin joku osa. Siksi kylvän tänä vuonna yhteen syysvehnämaahan rikkaäkeellä viherlannoitusnurmen ja ensi vuonna ottanen kuminan mukaan kiertoon. Öljykasvit toki ovat myös hyviä esikasveja.

Kulmakunnan ykkösviljelijä oli käynyt ruiskulla sotkemassa syysrukiit ja -vehnät läpi. Rikkojako jo ennen vappua ajelee?

Kulmakunnan ykkösviljelijä oli käynyt ruiskulla sotkemassa syysrukiit ja -vehnät läpi. Rikkojako jo ennen vappua ajelee?

Mä näin vastaavasti tämän seudun eturiviläisen tekemässä samaa..
Yrittävätkö kenties puintiakin jo juhannuksena? 

Mielenkiintoinen havainto, joskus palmusunnuntain vaiheilla yöpakkasilla lannoitetussa pellossa näkyy selvästi paripyörien ja yleensäkin pyöränjälkien kohdat kellertävinä. Olisiko käynyt niin että pakkasella jäinen jo hyvässä kasvussa ollut oras on vahingoittunut ylimenevästä renkaasta sen verran, samaa ilmiötä ei näy myöhemmin sulaan peltoon tehdyissä lannoituksissa.