Anneli niminen näyttäs olevan samaa aikaisuudessa kuin Arild.

Kinkkupula jouluna,munapula pääsiäisenä.siemenpula keväällä,uudet perunat kortilla lakkiaisiin.
Joka vuosi joku noista"loppuu",markkinamiehen mukaan.

pitääkin alkuviikolla kilauttaa hankkijalle...

Proxy kauraa tuli otettua avantin tilalle, avanti tossilla menty jo tosi pitkään.
Saas nähdä vaihtuuko huonompaan, avantiin ollu kyllä kohtuu tyytyväinen.
Seuraavana keväänä vaihtuu sitte niklaskin johonkin jos järkevän lajikkeen löytää mikä olisi kohtuu aikainen:

hiivatti kun ollu kaikkee muuta kiireistä ja ei ole etes kerenny käytä hankkijan myyjän luona kahveilla...        noooo, jos ens viikolla.

hiivatti kun ollu kaikkee muuta kiireistä ja ei ole etes kerenny käytä hankkijan myyjän luona kahveilla...        noooo, jos ens viikolla.

laita sähköposti !

Kaukaa viisaana (lue: ei sopinut rehuviljasiiloon, piti jättää kärryihin ) jätin -22 sadosta reilusti Arildia siemeneksi.
Eipä tarvitse ostella sadekesän raiskaamia itävyyspoikkeussiemeniä. 

Tilasiemenellä on vielä varsinkin ykkösvyöhykkeen myöhäisiä lajikkeita.

Kävin toisen kerran liippaamassa jäätä syysvehnäpellolla, näyttää pahalta, oraitten lehdet ovat nahistuneet jään sisässä ; tilasin Emblaa Calisperon ja Wbp Troyn verrokiksi.

-SS-

Kaukaa viisaana (lue: ei sopinut rehuviljasiiloon, piti jättää kärryihin ) jätin -22 sadosta reilusti Arildia siemeneksi.
Eipä tarvitse ostella sadekesän raiskaamia itävyyspoikkeussiemeniä. 

Syksyllä ennen puinteja oli yks kuorma Verttiä syksyltä -22 kärryssä. Pussitin siitä yhden kevään siementen verran , mutta otin kuorman Hermannia -23 sadosta. Molemmat on idätetty Hauholla Vertti 99% ja Hermanni 98% . Molemmat paskojen sadekesien jyviä. Jaa taisi se kuivuuskin joskus haitata . Vertti Tjp 40,9 ja Hermanni 38,8. joskus miettinyt periytyykö tuo huono tjp vai miten lie. No noita ei nyt sitten hurjia määriä kiloissa laskettuna tartte maahan tuhlata.

ääää, en kehtoo kun pitää tuolla kuiteski kävästä jossain vaiheessa ja naamatusten parempi miettiä asioita..

Itse huomannut et useamman vuoden siemenet oltava varastossa, jos tosseilla meinaa kylvää. Syyskasveilla varsinkin voi monena vuonna  homma mennä pieleen jolloin siementä on hyvä olla varalla.

Nyt kun luomu monipuolisti vielä valikoimaa niin tällä hetkellä varastosta löytyy ruista, vehnää ja spelttiä syysmuotoina. Kaksi kaura lajiketta, samoin kaksi vehnä lajiketta, hernettä, härkäpapua,  ohraa. Noilla täyttää jo yhden vanhemman pakettikuivurin siilostot 

hyää varastotilaa ja rottavapaata ni miksei tuokin ihan aiheellista.   

Koko 1970-luku oli vaikeaa kevätvehnän viljelylle. Sakoluvut varsinkin olivat usein erittäin alhaiset, tai itäneitä löytyi kämmenelle kauhoessa. 1980-luvun alkuun tullessa parhaimpien lajikkeiden satotaso kesti vertailun nykyisiin, eli kesäisin oli nähtävästi kosteampaa. Kemiran koealalta tuosta ehkä 700 m päässä Kadett-kevätvehnästä saatiin 7:llä alkavia satotasoja, 1000 kg typpirikasta tietty. Lannoitteeseen sijoitetulla markalla kolme takaisin.  Oli meilläkin 1970-luvun aivan lopulla lehmänpskalla ja salpietarilla kyllästetty Drabant - kevätvehnäpelto, joka tuotti 110 hl ylimärkää vehnää hehtaarilta. Valkoista pallosta kärryt täynnä.  Silloin 30 % tavara oli ihan normaalia kuivata, syyskuun loppupäivinä. Joskus 1981 taisi olla niin kosteaa, ettei hyvin kasvanut Drabant (115 vrk)  tuleentunut ollenkaan, oli niin pimeää ja märkää.

Rehuvehnä saatiin syötetyksi kanoille ja naudoille. Leipää tuli mm. erittäin myöhäisestä Tähti kevätvehnästä (kasvuaika 114 vrk). Mielenkiintoinen seikka olivat silloiset syyshallat, jotka häiritsivät myöhäisen kevätvehnän tuleentumista, hehtolitrapaino aleni kymmenellä kilolla, ja sakoluvut romahtivat. Enää en muista elokuun halloja kokeneeni ehkä neljäänkymmeneen vuoteen.

Nyt kun katsoo noita lajikeluettelon myöhäisiä kevätvehnälajikkeita, niin ovat kuitenkin alle 110 päivää, siis vanhanajan "päätyypin" vehniä. Taitavat olla nykylajikkeiden päivät pitempiä ?

-SS-

Niin, viisaampaa olisikin puhua lajikkeen tarvitsemasta tehoisasta lämpösummasta kuin kasvupäivistä. Lämpösummaahan nykyisin kertyy 110 päivässä varmaan kuitenkin hieman enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten?

Niin, viisaampaa olisikin puhua lajikkeen tarvitsemasta tehoisasta lämpösummasta kuin kasvupäivistä. Lämpösummaahan nykyisin kertyy 110 päivässä varmaan kuitenkin hieman enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten?

Ehkä siinä on selitys. Ilmiö näkyy siinä, että syysrapsin ja kevätrapsin ja kevätvehnien huippusadot nykyään syntyvät Vaasa-Seinäjoki-Kokkola - kolmiossa tai pohjoisempana. 1950-luvulla lämpösummien rajallisuuden vuoksi vähänkin myöhäisempien ohrien viljelykin oli siellä riskialtista.

-SS-