Eihän viljamieskään, koko EU-aikana.
Syöty seiniä, jätetty kalkitsematta, unohdettu perusparannuksia.
Ei ole ollut väliä yltämisestä edes Euroopalaiseen hintatasoon.
Miksi ihmeessä muiden sektoreiden tulisi olla jossakin erityisasemassa.

Laskeppa tuntipalkkasi ..

Ilmankos eemeli vinkuu täällä päivästä toiseen kun on jäänyt työt tekemättä.Aika mennyt muita karehtiessa ja elämä mennyt hukkaan.

Siis kuuluuko se laskea 32/9 vai miten se menee.
Sitten kannattaa mennä vieraalle töihin, jos tuntipalkasta kyse.
Ja miten viljanviljelijän tuntipalkka liityy siihen ettei kaikkia perustoimenpiteitä pystytä tekemään.
Nyt on muidenkin alojen syytä opetella, jotta jos kaikkein välttämättöminpien laskujen laskut on vuodenvaihteessa maksettu, vuosi on ollut hyvä. Ja jokainen itselle maksettu on jostakin tuotannollisesta pois.
Kokeilla miten myötätunnolla oikein elää.
Viljamiehelle ei oikein ole annettu edes sitä myötätuntoa.

Onko siis ollut oikein, jotta maamme viljan hintataso on ollut unioni heikoin, perusteena rahtikustannus. Puhtaudelle, glyfosaattivapaudelle ei ole haluttu löytää lisäarvoa, vaikka ketjussa muut liputtavatkin puhtaita tuotteitamme.

ittiä on vain koko ajan ihmetyttänyt asia jota en ole vieläkään saanu selville;    miksi viljanviljelijä tekee noin huonosti tuottavaa hommaa vuodesta vuoteen?   ja vielä ostaa hiton kalliita koneita ja laitteita homman kustessa koko ajan kintuille,vai onko vain niiin että jotkin jopa ansaitsevat jotain tuolla hommalla?     kun vielä tutulla viljanviljelijällä on uusi auto noin 4-6 vuoten välein.     itellä ainakii vaihtuu hieman harvemmin.

Se on se maahenki, tosin monelta kasvinviljelijältä se onkin kadonnut ja lopettanut.
Sikamiehetkin tehneet ainakin kymmenen vuotta konkurssia.
Onneksi hiiliviljely ja muut hilipalipippaat mahdollistavat, jottei viljaa tarvitse enää jatkossa tuottaa.

eli onko kyseessä se muutama vuosi sitten täälläkin se ilmiö jolla oli kait nimenä joku perintötäppäröinti...   siis se joka jäi pitämään tilaa kun ei muuhun pystynyt?

Niin kuin valtavat raiviot, vaikka tilalla ei olisikaan edellytyksiä, mutta poliittinen suojelu on kaiken mahdollistanut.
Nyt kun kustannukset nousevat parutaan muita apuun.

Kun viljanviljelijä ostaa traktorin puimurin,  vielä muutaman vuoden käytön jälkeen pankki saa omansa pois.
Miljoonan pari kotieläininvestointi huitsin nevadassa lienee pankille nollan arvoinen tai kustannuksineen miinusmerkkinen.

mutta nepä saattaa olla tulevaisuuten viljavainioita.     ja eikös se eteläkin aikoinaan   ( 1970-80 luvuilla )  huutanu apuja karjan kanssa?

Sitä odotellessa.