Tällä palstalla aika paljon käsitellään nykyistä tukijärjestelmää, mutta kuinka moni on saanut maatilansa perintönä tai sukupolvenvaihdos kauppana.
Kuinkahan moni olisi viljelijä, jos ei olisi ollut tälläista mahdollisuutta.
Itse kunnioitan niitä, jotka saivat esim. sotien jälkeen kylmää korpea ja raivasivat itse peltonsa, sekä rakensivat tilansa, eikä ne valittaneet homman huonoa kannattavuutta.
Näinkin voipi ajatella.Hiukan tarkemmin kun ajattelet,valtio raivasi ,rakensi,ojitti,teki tiet ym näille tiloille.sen kummemmin kadehtimatta asiaa.Tuli elinkelvottomia tiloja pidemmän ajan kuluessa näistä.KO tilat tyhjenivät 60 luvun lopulla ja loputkin 70 luvun puolella.Jatkajia ei näille tiloille ollut kuin joillekin harvoille.Ja niissä joista savu vielä nousee käydään tilan ulkopuolella töissä ja pellot kasvavat uudelleen metsää.Elon kierto on päättynyt.
Et ilmeisesti taida paljon tästä asutustoiminnasta tietää ...
Ei valtio niitä raivannut, jokainen raivasi itse, sen minkä kykeni, samajuttu rakentamisessa, kyllä jokainen on rakentanut rakennuksensa itse, alusta loppuun.
Rakentaminen tai raivaaminen ei ennen ollut vaikeaa ja kyseinen ammattitaito löytyi periaatteessa joka mieheltä, ei siihen muita tar***** ...
Valtio rakensi tietenkin teitä, kuten on rakentanut teitä jokapuolella suomen maata, ei niitä missään muuallakaan muut toimijat ole vetäneet ....
Totta on, että aika suuri osa pikkutiloista on nykyään kylmillään, mutta kysymys voi olla myös sellaisesta asiasta, ettei ehkä kiinnostus maataloutta kohtaan ole ollut kummoinen alunperinkään, mieluummin on tienattu rahaa muualla.
Nykyään vaan on niin, ettei niitä töitä ole ollut muuallakaan ja sama syy se oli varmaan 60-70 luvullakin.