Turun Sanomat 31.1.2005 3:00

Turun Sanomat 31.1.2005 3:00

Niinpä.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074022426/PohjoisSuomessa+haluttaisiin+pudottaa+etelan+viljelijat+maatalouden+tukikelkasta

Tuo uutinen on julkaistu Agronetissa 30 kertaa kahden vuoden aikana poislukien Veetin poistetut jutut. Ymmärtääkö ylläpito heittää Veetin ulos? Lisämainintana ja meriitiksi Veetille, että ulosheitto tapahtuu Veetin nimipäivänä.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 03.04.17 - klo:16:14

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074022426/PohjoisSuomessa+haluttaisiin+pudottaa+etelan+viljelijat+maatalouden+tukikelkasta

Tuo uutinen on julkaistu Agronetissa 30 kertaa kahden vuoden aikana poislukien Veetin poistetut jutut. Ymmärtääkö ylläpito heittää Veetin ulos? Lisämainintana ja meriitiksi Veetille, että ulosheitto tapahtuu Veetin nimipäivänä.

Dementtianoireita,suljettava laitokseen...

mutta mistä sitten syötävä tulis???

Juhana Vartiaista lainaten, tuontiruuan syönti on kannattavampaa kuin tuottaa kalliilla ruoka kotimaassa...

Juhana Vartiaista lainaten, tuontiruuan syönti on kannattavampaa kuin tuottaa kalliilla ruoka kotimaassa...

Japani tuottaa suuren osan ruuastaan ulkomailla halvalla. Eivät ole konkurssiin menneet. 🎅

Juhana Vartiaista lainaten, tuontiruuan syönti on kannattavampaa kuin tuottaa kalliilla ruoka kotimaassa...

Pohjoisessa pelkkä maidon kansallinen lisähinta on 35 s/l, muut runsaat tuet ja EU:n korkein tuottajahinta vielä päälle.

EU maidon tuottajahinta on keskimäärin 25 s/l.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 04.04.17 - klo:09:40

Juhana Vartiaista lainaten, tuontiruuan syönti on kannattavampaa kuin tuottaa kalliilla ruoka kotimaassa...

Pohjoisessa pelkkä maidon kansallinen lisähinta on 35 s/l, muut runsaat tuet ja EU:n korkein tuottajahinta vielä päälle.

EU maidon tuottajahinta on keskimäärin 25 s/l.

No mutta Veeti hyvä, onhan pohjoisessa lähes kuuhun verrattavat olosuhteetkin. Pitää niille maksaa että pärjäävät, U know!

EU maidon tuottajahinta on keskimäärin 25 s/l.

Valion kannattaisi alkaa myydä aatettaan myös eu:lle. Saisi hyviä pelimerkkejä maidon hinnan korjaamiseksi ja kannattavuuskriisin täytteeksi.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 04.04.17 - klo:09:49

EU maidon tuottajahinta on keskimäärin 25 s/l.

Valion kannattaisi alkaa myydä aatettaan myös eu:lle. Saisi hyviä pelimerkkejä maidon hinnan korjaamiseksi ja kannattavuuskriisin täytteeksi.

Niin, tällaisessa normi markinataloudessa hinnat määräytyvät kysynnän mukaan. Yleensä hintojen korjaamista kutsutaan kartelliksi, koska silloin hinnoista täytyy sopia.

Pitäisikö jo vihdoin opettaa c-alue pois kekkostutista.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 04.04.17 - klo:09:40

Juhana Vartiaista lainaten, tuontiruuan syönti on kannattavampaa kuin tuottaa kalliilla ruoka kotimaassa...

Japani tuottaa suuren osan ruuastaan ulkomailla halvalla. Eivät ole konkurssiin menneet. 🎅

Ei ihan vielä ainakaan.

Vuonna 2009 Japanin valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta oli OECD-maiden suurin, 183,5 %,[44] ja vuoteen 2011 mennessä velka oli noussut yli kaksinkertaiseksi BKT:hen verrattuna.[7] Vuoden 2012 arvion mukaan Japanin julkinen velka on 218,9 % BKT:sta.[7] Se on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi Euroalueen velkakriisin keskuksessa olevan Kreikan valtionvelka, joka vuonna 2011 oli arviolta 165,40 % BKT:sta, tai Italian 120,10 %:n velka.[45] Vuonna 2013 Japanin velka oli bruttokansantuotteeseen suhteutettuna maailman suurin.[9]

Japanin tilanne poikkeaa Euroopan ongelmamaista siinä, että Japanin velasta 95 % on kotimaista, eikä maa siksi ole yhtä haavoittuvainen ulkopuoliselle paineelle. Siinä missä ulkopuolisesta velasta riippuvaiset maat joutuvat tekemään työtä joukkovelkakirjojensa korkotason hillitsemiseksi, pystyy Japani edelleen hankkimaan lainaa kotimaansa markkinoilta yhdellä maailman matalimmista korkotasoista.[46]

Japanin lainavarat eivät ole välittömässä vaarassa loppua, sillä vaikka valtio on velkaantunut, on japanilaisilla pankeissa 1 500 biljoonan jenin (20 biljoonan yhdysvaltojen dollarin) säästöt ja japanilaiset sijoittajat ovat edelleen valmiita antamaan valtiolle lainaa. Lisäksi Japanin ulkomaille tekemien sijoitusten arvo vuoden 2010 arvion mukaan oli 795,7 miljardia dollaria, joka on huomattavasti suurempi kuin ulkomaiden Japaniin tekemien sijoitukset, joiden arvo samana vuonna oli arviolta 199,4 miljardia yhdysvaltojen dollaria.[7] Kotimaasta helposti saatava laina tekee teoriassa myös uuden rahan painattamisesta joustavampaa. Väestön vanheneminen ja väkiluvun pienentyminen ovat kuitenkin alkaneet sekä vähentää japanilaisten säästöjen määrää että kasvattaa sosiaaliturvasta seuraavia kuluja. Nämä muutokset vaikuttavat myös Japanin talouteen, kuin myös vuoden 2011 Sendain maanjäristys, jonka tuhojen korjaamiseen arvioidaan kuluvat noin 20 biljoonaa jeniä (260 miljardia dollaria)