Minä tahtoisin kyllä apukoulun takaisin..muistatteko, se paikka missä koulua kävivät rauhattomat ja muuten heikkolahjaiset...nyt ei tällaista paikkaa ole ja luokissa on usein melkein kakofoninen fiilis..

Kyllä täällä meidän kunnassa on "apukoulu" Yläkoulun tyttöjä ja poikia käy muualla koulua.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 06.03.16 - klo:12:10

Minä tahtoisin kyllä apukoulun takaisin..muistatteko, se paikka missä koulua kävivät rauhattomat ja muuten heikkolahjaiset...nyt ei tällaista paikkaa ole ja luokissa on usein melkein kakofoninen fiilis..

Kyllä täällä meidän kunnassa on "apukoulu" Yläkoulun tyttöjä ja poikia käy muualla koulua.

Meillä ei, kaikki samassa. Jonkun tunnin ovat poissa, kun saavat erityisopetusta erityisopettajalta. Lahjakkaille lapsille tämä tasapäistäminen on kyllä yhtä tuskaa, hyvästäkin tulee rauhaton, kun luokka rämpii hitaimman mukaan..
Aikanaan meidän pojilla oli fiksu opettaja ja hän antoi pojille tuplamatikan kirjat, eli tekivät toista kirjaa siinä sivussa, kun toiset tekivät vain yhtä.. Kotitehtäviä ei ollut koskaan ja näin mentiin ala-aste..ylä-asteella alkoi se turhautuminen..

Lainaus käyttäjältä: Make - 06.03.16 - klo:12:36

Kyllä koululaitoksestakin joskus täytyy tuulettaa suojatyöpaikat pois. Sossut tuossa koittavat kerätä opettajien ääniä.

Sen verran monta opettajaa eri asteilla tuttavapiirissä alkaen lastentarhanopettajasta ja päätyen dosenttiin että sanoisin kyllä että kun huomioidaan vaatimustaso, paineet oppilaiden suunnasta, paineet opettajien suunnasta jne jne niin kyllä siellä suojatyöpaikat on vähissä. Jos niitä jostakin löytyy niin ne ovat sitten kunnantoimistoissa, eivät kouluilla.

Yhtälailla omasta mielestä mahdotonta opettaa suurempaa ryhmää kuin pariskunnan hoitaa yli 20 lehmää.

kuitenki pohjoismaat aika lailla kärkipäässä viime-aikoja lukuunottamatta kun koulua ja oppimista verrataan, onko net muualla vielä tyhmempiä

Pisa-tutkimuksissa on rakenteeseen istutettua virhemahdollisuutta. Siksi sijoitus voi heilahdella rajustikin. Kysymyssarjoissa on myös arvo- ja ideologisia kysymyksiä, kuten ilmastonmuutokseen ja omaan viihtymiseen liittyviä.

Viron sijoitus on ollut yhtä hyvä, vaikka sielä on pienempi bruttokansantuote, kuitenkin rahan käyttö samassa suhteeessa kuin Suomessa, ja yläastetasolla hieman suurempi luokkakokokin.  Käytännön eroja tulee maailmankielien opiskelusta sekä teknologian ja matematiikan opetuksesta, joka on Virossa hieman korostuneempi, Suomesa on enemmän taideaineita.

-SS-