Koko maailman mittakaavassa laskettuna,  moniravinteisia NPK-lannoitteita käytetään varsin vähän.,olikos se käyttömäärä alle 20 % kaikesta maailman lannoitekäytöstä, näin muistelen jossakin Käytännön Maamiehen jutussa mainitun. Kuitenkin me suomessa ollaan taas jälleen kerran tässäkin asiasa erilaisia, meillä lähes kaikki epäorgaanisten lannoitteiden käyttömääristä on NPK-lannoitteita, jotka sitäpaitsi  ovat paljon kalliimpia kuin yksiravinteiset lannoitteet. Miksiköhän muu maailma ei ole tajunnut tätä NPK-lannoitteiden nerokkuutta, silti muuallakin tuotetaan hyviä, enimmäkseen jopa parempia satoja kuin meillä, vaikka ei käytetäkään NPK-lannoitteita, vaan yksiravinteisia.

On tietysti totta että NPK-lannoitteet on helppokäyttöisiä ja toimivat hyvin kylvölannoittimissa, jotka nekin on pelkästään pohjoismainen erikoisuus.
Lannoitekustannusta saisi reippaasti alennettua, jos alkaisi käyttämään yksiravinteisia lannoitteita.

Koko maailman mittakaavassa laskettuna,  moniravinteisia NPK-lannoitteita käytetään varsin vähän.,olikos se käyttömäärä alle 20 % kaikesta maailman lannoitekäytöstä, näin muistelen jossakin Käytännön Maamiehen jutussa mainitun. Kuitenkin me suomessa ollaan taas jälleen kerran tässäkin asiasa erilaisia, meillä lähes kaikki epäorgaanisten lannoitteiden käyttömääristä on NPK-lannoitteita, jotka sitäpaitsi  ovat paljon kalliimpia kuin yksiravinteiset lannoitteet. Miksiköhän muu maailma ei ole tajunnut tätä NPK-lannoitteiden nerokkuutta, silti muuallakin tuotetaan hyviä, enimmäkseen jopa parempia satoja kuin meillä, vaikka ei käytetäkään NPK-lannoitteita, vaan yksiravinteisia.

On tietysti totta että NPK-lannoitteet on helppokäyttöisiä ja toimivat hyvin kylvölannoittimissa, jotka nekin on pelkästään pohjoismainen erikoisuus.
Lannoitekustannusta saisi reippaasti alennettua, jos alkaisi käyttämään yksiravinteisia lannoitteita.

Siksi että meillä yleensä lannoitetaan kylvön yhteydessä samalla kertaa, muualla ajetaan apulannat yleensä viskalla eri työvaiheessa.

Lainaus käyttäjältä: Skännä - 28.02.16 - klo:14:39

Koko maailman mittakaavassa laskettuna,  moniravinteisia NPK-lannoitteita käytetään varsin vähän.,olikos se käyttömäärä alle 20 % kaikesta maailman lannoitekäytöstä, näin muistelen jossakin Käytännön Maamiehen jutussa mainitun. Kuitenkin me suomessa ollaan taas jälleen kerran tässäkin asiasa erilaisia, meillä lähes kaikki epäorgaanisten lannoitteiden käyttömääristä on NPK-lannoitteita, jotka sitäpaitsi  ovat paljon kalliimpia kuin yksiravinteiset lannoitteet. Miksiköhän muu maailma ei ole tajunnut tätä NPK-lannoitteiden nerokkuutta, silti muuallakin tuotetaan hyviä, enimmäkseen jopa parempia satoja kuin meillä, vaikka ei käytetäkään NPK-lannoitteita, vaan yksiravinteisia.

On tietysti totta että NPK-lannoitteet on helppokäyttöisiä ja toimivat hyvin kylvölannoittimissa, jotka nekin on pelkästään pohjoismainen erikoisuus.
Lannoitekustannusta saisi reippaasti alennettua, jos alkaisi käyttämään yksiravinteisia lannoitteita.

Siksi että meillä yleensä lannoitetaan kylvön yhteydessä samalla kertaa, muualla ajetaan apulannat yleensä viskalla eri työvaiheessa.

Pottunokka?

Tämä ei muuten täysin pidä paikkaansa. KM:ssä oli artikkeli Australialaisesta viljanviljelijästä jonka kylvökoneella ajettiin samalla kertaa molemmat. Ihan tehdas tekoisen näköinen kone oli kuvassa. Tuskin kuitenkaan 20-2-4 NPK:ta. 

kun ite kylvän vain salppista niin olenko nyt sitten parempi maailmanmallin kylväjä?                    paskat niistä pikkumääristä jotain välittää...

jos olis viäla 15-15-15 vois pistää NPK:ta. 2pojon fosfori  on pelleilyä. CANilla mennään ameriikan malliin.

Olisiko käsitteet sekaisin? Eikös "maailmalla" käytetä suuriimmalta osilta moniravinnelantoja, mutta suurin osa on "blendejä", NPK-tyyppisiä korkeintaan tuo 20%, yksiravinteisia kai kuitenkin melko vähän, ainakin euroopassa? Toki typpilannoitetta käytetään paljon pelkästään, mutta ei niinkään fosforia tai kalia?

ja miten nuo nestemäiset?

Eikö se nyt ole kohtuullisen mukava asia, että kaikki lannoitteet saa maahan siementen kylvön yhteydessä. Kyllähän sitä jaettua lannoitusta Yara nyt hehkuttaa, mutta siinä se kesä sitten kuluu mukavasti, kun tulee lisää työvaiheita.

Olisiko käsitteet sekaisin? Eikös "maailmalla" käytetä suuriimmalta osilta moniravinnelantoja, mutta suurin osa on "blendejä", NPK-tyyppisiä korkeintaan tuo 20%, yksiravinteisia kai kuitenkin melko vähän, ainakin euroopassa? Toki typpilannoitetta käytetään paljon pelkästään, mutta ei niinkään fosforia tai kalia?

Varmaan sitten noin, muistinvaraisesti kirjoitin, mutta mitäs vikaa blendeissä?

kanan-sian-hevon ja naudan paskan sekotus SUPER PASKA LANNOITE       eli      SPK-typpi pommi

jos olis viäla 15-15-15 vois pistää NPK:ta. 2pojon fosfori  on pelleilyä. CANilla mennään ameriikan malliin.

Viron puolella näyttäisi olevan 15-15-15 tulossa myyntiin maaliskuun alusta.

NPK 15-15-15 taitaa olla meillä päin 15-7-13...

jos olis viäla 15-15-15 vois pistää NPK:ta. 2pojon fosfori  on pelleilyä. CANilla mennään ameriikan malliin.

Sellainenkin lannoite on saatavissa tai siis 16-16-16, tasavahva, joka oli Suomessakin ennen vanhaan oksidiarvo. Suomessa Kemira sai läpi säännön että Suomessa lannoitteista puhutaan puhtaina aineina eli:
vanha 16-16-16 oksidi arvoilla ja 16-7-13 sama lannoite molemmat