Ja noilla rantapyssyn linnakkeilla kun oli vähän huvituksia niin juostiin oikein urakalla. Varusteiden kanssa, ilman varusteita, patjan kanssa, sängyn kanssa, neljän telamiinan kanssa ja sitä rataa. Seuraavan saapumiserän alokaskoulutuksen varusmiesjohtajista osa haastettiinkin kyllä sitten simputuksesta ihan leivättömän pöydän ääreen asti...
Olen siinä käsityksessä, että noilla linnakesaarilla taisi olla vähän semmoisia sadistisia päälliköitä muutenkin. Koulutuksen yhteydessä olin hetken aikaa Gyltön linakkeella, ja olihan siellä niitä vuodevaatteiden tuuletuksia.
Mutta oli niitä mantereellakin ihmeellisiä järjestelyjä. Samaisen koulutuksen yhteydessä jouduin yöpymään muutamia päiviä silloisen Turun Ilmatorjuntapatterin kasarmeilla. Ensimmäisen yön jälkeen menimme siinä sitten kuuden nurkilla aamutoimille, ja pitkän matkan jälkeen suihkuunkin muistaakseni. No, kesken ripeiden aamutoimien tuli päivystävä upseeri paikalle, ja kysyi, keitä olemme, ja sitten kuultuaan ilmoitti kylmäkiskoisesti, että ettekö tiedä, että vuodevaatteiden tuuletus kuuluu kasarmin aamutoimiin, kymmenen sekuntia aikaa juoksuttaa petivaatteet kasarmin ympäri. Siinä sitten pää märkänä jonon jatkoksi vuodevaatteita ulkoiluttamaan. Ihmeellistä hommaa.
Kainuun Prikaatin oikeamielisistä kouluttajista ja esimiehistä täydet pisteet. Kun olimme maastomarssilla, käski yliluutnanttimme taukoajanvartioon yhtä lailla sekä tupakoivia että tupakoimattomia, ja mainitsi erityisesti, "loput, jotka haluavat saastuttaa keuhkojaan, tekevät sen tuolla kumpareen takana. Tupakoimattomat riisuvat reppunsa ja lepäävät paikalla."
Muutenkaan tupakointi ei Kainuun Prikaatissa ollut ns.
nakkisuoja, mitä asiaa erityisesti arvostan, useimmissa muissa varuskunnissa tupakkapaikka oli turva kaikesta ylimääräisestä puuhasta, myös tumppien keräämisestä sotkun edestä, ja tupakoimattomat aina haettiin telamiinoja harjaamaan ja reserviläisten aseita rassaamaan.
-SS-
