Hannes Hynynen täyttää 10.1. 102 vuotta!       jeee, on ainakin kunnon synttäripäivä!    meillä vaan pikkasen tota ikäeroa mutta kuiteskii.       on se vaan kiva seurata kuin tuon ikäinen vielä jaksaa olla mukana mediassakin ja siten elää vielä oikeaa elämää, vaikka kunto pikkasen rapistuu luonnostaan.                     on jotenkin säälittävää katella kuin moni jo neli-viiskymppinen alkaa höperehtiä ja olla kuin haudan partaalla, kaikella murehtimisella ja nillittämisellä ryyditettynä.                                   tossa just eilen renki sanoi että täällä ei ainakaan ikävästä tartte kärsiä, naurettavaa hommaa koko tölli!

Kyllä Hanneksella on ihailtava elämänasenne. Siinä ei tyhjästä narista. Joskus vain tuntuu, että monella on se minäittejakurjuus jäänyt päälle, ja siitä pidetään kiinni kynsin ja hampain.
Tuonne maalikylille, kun eksyy niin pitää oikein hämmästellä sitä joukkoarmeijaa, joka hampaat irvessä siellä alehuumassa painaa menemään. Mikä kumma niitä jatkuvasti voi masentaa.. 

ja se ilme mikä naamalla!   voe helevattu, siinähän jo maitohyllyssä kermatkii hapantuu kun vyöryvä ohi!   ite pyrin aina herättämään myönteistä kulkiessain ja kassoilla sitten monasti huomaa että paljon parempi on palvelu kun läpi käpäilee.         monta kertaa kyllä tekis milei potkasta edellä kulkevaa mölliä kun ei es urahdusta pääästä kassan läpi männessä.      se kiitos??                             ei se niiiiiin kallista ole!!!

Ja kumma kyllä ei siinä tosiaankaan se leuka paljon liiku, vaikka kärryllä päälle junttaavat.. Kysäsin kerran sellaselta salskealta alfaurokselta, kun tökkäsi kärryllä kintulle, että kumman tässä nyt pitää anteeksi pyytää, minun kun olin edessä vai sinun kun tulit päälle..Meni muuten mykkänä lujaa koko kaupan läpi. Ottaa se lujille, vaikka en ihan kosimaan ryhtynytkään.

mutta jospa oli kuullun ymmärtä,isestä joku onkelma!                       noille tollasille olen tokassa;  tapa kunnolla!   elä kittuuta!