Sain vinkkiä että jossain Koneviestissä olisi ollut juttua kuivurin uunista, johon voisi laittaa järeämpää puuta. Järeällä puulla tarkoitetaan tässä tapauksessa ihan kantoja ja sitä koko luokkaa. Uunista olisi sitten otettu lämpö kahteen kuivuriin. Onko kellään tietoa tästä?

sama kiinostas.. Eikös jenkkiläsä myyä tuommosia omakotikäyttöön..? Tosin pienempänä versiona. Pannu kyttee rantteen vieresä, ja siihen nakataan halakoja ja isohkoja pöllejä yms.. Kanaali tietty mennee rakennukseen, täsätappauksesa se menis kuivurin radiattoriin.

Se oli muistaakseni jonkun pankkiherran kuivuri mikä käytti kantoja polttoaineena. Sillä oli joku 300 hehtaaria viljeltyä ja kuivurin lisäksi ei ollut muuta kalustoa tai viljelykoneita.

No niin, informaatioita tulee tipoittain. Muistatko suurinpiirtein oliko juttu Koneviestissä ja milloin?

Tuskin oli noista kyse, mutta Kardonarin systeemeillä palavat suurikokoisetkin poltettavat hyvin ja tehoa saa riittävästi. Pyöröpaalit, kannot, kuitupuut, tukit jne.

Ei omatekemä eikä halpa mutta tehokas ja toimiva. Ei kannata pelkästään kuivuria varten  tuommoinen. Todella suuret vesitilavuudet varaamiseen.

http://www.kardonar.com/faustolki.html

No niin, informaatioita tulee tipoittain. Muistatko suurinpiirtein oliko juttu Koneviestissä ja milloin?

Muistaakseni viime syksynä tai talvena. Jotekin muistelisin että se oli KM juttu.

Lainaus käyttäjältä: Unelias - 21.08.14 - klo:13:28

No niin, informaatioita tulee tipoittain. Muistatko suurinpiirtein oliko juttu Koneviestissä ja milloin?

Muistaakseni viime syksynä tai talvena. Jotekin muistelisin että se oli KM juttu.

Oli juu KM:ssä ei Koneviestissä.. Oli oma tekemä kattila johon mätettiin kurottajalla turvesuolta nousseita kantoja, jos muistan oikein..

Meillä oli lämminilmakuivurin ensimmäisessä versiossa 50-luvulla tiilistä muurattu "pannu", jota lämmitettiin mm. raiviokannoin. Siellä istui, jos ehti ihmispolo ympäri vuorokauden ja lisäili pilkkeitä. Voihan olla jo kehitys kehittynyt puupannuissakin noista ajoista.

kyseinen tila taisi olla alajärvellä. olihan sillä omiakin koneita. se kurottaja ja ainakin joku viiatti

kyseinen tila taisi olla alajärvellä. olihan sillä omiakin koneita. se kurottaja ja ainakin joku viiatti

juu omat koneet tärkeysjärjestyksessä; VANHA ISÄNTÄ................................., satakymppiviiatti ja kurottaja.

jutusta jäi mieleen lähinnä tuotannon taloudellinen tehokkuus, joka perustui vanhan isännän työpanokseen.

äestys ja puinti ulkoistettu ja kyntö ja kylvö itse,muistaakseni..

Lainaus käyttäjältä: jupe - 21.08.14 - klo:22:41

kyseinen tila taisi olla alajärvellä. olihan sillä omiakin koneita. se kurottaja ja ainakin joku viiatti

juu omat koneet tärkeysjärjestyksessä; VANHA ISÄNTÄ................................., satakymppiviiatti ja kurottaja.

jutusta jäi mieleen lähinnä tuotannon taloudellinen tehokkuus, joka perustui vanhan isännän työpanokseen.

Eikö koko Suomen maatalous perustu tähän ilmais työvoimaan. Kyllä ainakin täälläpäin vanha isäntä istuu kopissa satoja tunteja.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 22.08.14 - klo:09:22

Lainaus käyttäjältä: jupe - 21.08.14 - klo:22:41

kyseinen tila taisi olla alajärvellä. olihan sillä omiakin koneita. se kurottaja ja ainakin joku viiatti

juu omat koneet tärkeysjärjestyksessä; VANHA ISÄNTÄ................................., satakymppiviiatti ja kurottaja.

jutusta jäi mieleen lähinnä tuotannon taloudellinen tehokkuus, joka perustui vanhan isännän työpanokseen.

Eikö koko Suomen maatalous perustu tähän ilmais työvoimaan. Kyllä ainakin täälläpäin vanha isäntä istuu kopissa satoja tunteja.

Monesti on just näin ja sitten ku se vanha isäntä ykskaks onkin mullan alla nii ihmetellään et mitens nyt yks kone on ilman kuskia. Sitä asiaa isäntä vaan ei edes ajattele kun on niin itsestäänselvyys et isukki on kaverina.

Sevain on niin että ei oikein sovita samalle työmaalle faijjan kanssa. Ei oikein olla koskaan so*****. Joten itte sitte istunu siellä kopissa.

KM 8/2013 löytyy kyseinen juttu