Tämä aihe ei ole hyvä koska pientila ei ole mitään.
Eihän se nyt aivan noinkaan ole. Pientilojen merkitys luovutettujen alueiden ihmisten asuttajana ja asumattomien korpien kansoittajana on vähentynyt. Suuren tilan edelleenlaajenemisen seuraaminen kyllä ahdistaa, jos itsellä ei ole ollut mahdollisuutta samanlaiseen tilan turvottamiseen. Kuitenkin, jos katsomme menestyneimpiä suurtiloja Suomessa, tyypillisesti ovat kasvaneet muutaman hehtaarin pikkutiloista jopa useamman tuhannen hehtaarin tiloiksi. Siinä vanhat kuninkaankartanot ja entiset aatelisten tilukset jäävät toiseksi, tai jopa hyväksi saaliiksi laajentajalle. Niin, pientiloja olivat aikanaan melkein kaikki, miksi nyt on suurtiloja, jotkut syntyneet jopa yhden sukupolven aikana ?
Sellaisen riskihakuisen bisnesmiehen vikaa pitää olla. Laajamittainen vuokraaminen, tilatukijärjestelmien muutosten ennustaminen, edullisen työvoiman varmistaminen ja sopivan oheistoiminnan järjestäminen: urakointi, rakennuttaminen, maahantuonti, tällaiset tuovat sitten sitä pääomaa, jolla voi laajentaa edelleen. Hyvät suhteet maatalousalan hallintoon sekä pankkien ylempään johtoon, niiden avulla ne hyvät maakaupat tehdään.
Muutaman hehtaarin tilkut menivät laajentajille jo 70-luvulla, 10 ha karjatilat 80 - luvulla, 20- 50 ha tilat ovat vaihtaneet omistajaa kuluneella viime vuosikymmenellä; nyt alkavat sadan hehtaarin palstojen liittämiset isompiin yksiköihin. Tilakoon kasvu ei ole pysähtynyt, vaan jatkuu tulevinakin vuosikymmeninä, mahdollisesti vuokratyyppisesti.
Eihän sen, että itsellä ole suurtilaa, pidä kiiistä laajentamista toiselta.
-SS-