Ensimmäiset puolenkymmentä vuotta niitin aidanaluset puutarhasaksilla...
No alaakaan ei ollut kuin parikymmentä hehtaaria, mutta nuoruuden innolla näkyi jaksavan...
Sain jopa kesäharjurilta läksiäislahjaks uudet sakset, kun ne entiset oli 60-luvulta...
Puutarhasaksista siirryin sitten raivaussaha-aikaan, pari kesää siimoilla ja sitten kolmioterällä, kun kyllästyin kävelemään hallille kadonneitten siimanpäiden kanssa...
Mikään ole niin mukavaa, kun iltatöitten jälkeen saha käyntiin, radiopeltorit soimaan ja eikun ajelemaan rantalaitumen alusia. Toi vaan on yksi niistä töistä joita tässä uudessa elämässä on jäänyt kaipaamaan...