Tässä esimerkkiä siitä paljon tälläkin palstalla puhutusta kiimasta ja ahneudesta.
Iltis 12.04.
Kokoomuksen ahneus esteenä
Ensimmäinen syy varovaisuuteen on kokoomuksen ahneus EU-virkojen suhteen, mihin hallituskumppanit ovat heränneet.
Samaan aikaan, kun Vapaavuorelle etsitään seuraajaa, etsitään myös Suomen jäsentä kuusivuotiselle kaudelle Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, joka sijaitsee niin ikään Luxemburgissa. Suomen edustaja on nyt Ville Itälä (kok).
Kokoomuksen puheenjohtajana (2001–2004) pahasti varjoon jäänyt Itälä syrjäytti kuusi vuotta sitten paikalta rumasti itseään pätevämmän Olavi Ala-Nissilän (kesk). Kyseessä oli kokoomuksen tuolloisen puheenjohtajan Jyrki Kataisen operaatio, jolla puolueen entiselle puheenjohtajalle järjestettiin sopiva palkkiopaikka Luxemburgiin.
Pitkään kansanedustajana ollut Ala-Nissilä on tilintarkastusammattilainen, joka on suorittanut muun muassa KHT-tilintarkastutkinnon, toiminut alan opettajana ja tehnyt aiheesta myös oppikirjoja.
– Me otamme kaiken, mikä kokoomukselle kuuluu, kerrotaan Kataisen uhitelleen.
Tosin Ala-Nissiälänkin oma nimitys 2006 tuli lehmänkaupan kytkynä. Hän oli mukana Eero Heinäluoman (sd) ja Ilkka Kanervan (kok) triossa sopimassa Erkki Liikaselle (sd) Suomen Pankin pääjohtajan paikkaa, ja sai samalla so*****a EU-pestin itselleenkin.
Kesällä 2014 Katainen junaili puolestaan itsensä EU-komissaariksi, vaikka paikka oli tiettävästi luvattu jo Alexander Stubbille.
Nyt Itälä hakee jatkokautta tilintarkastustuomioistuimessa. Uudet jäsenet nimitetään ensi maaliskuussa, mutta kansallinen valintamenettely alkaa jo kesällä. Katainen jatkaa luonnollisesti komissaarina ja kolmas läänitys tullee siis vielä Euroopan investointipankkiin.
Kuin kirsikkana kakun päällä, Kataisen kabinettipäällikkönäkin puuhaa kokoomuksen jäsenkirjamies Juho Romakkaniemi. Erkki Liikasen (sd) ja Olli Rehnin (kesk) komissaariaikoina kabinettipäällikkö oli aina toisesta puolueesta kuin komissaari itse. Katainen-Romakkaniemi -kombinaatio on ensimmäinen laatuaan Suomen EU-jäsenyysaikana.
Kokoomusvalinta Euroopan investointipankkiin ei muuta nykytilannetta, mutta se saattaa tehdä tukalaksi Itälän jatkon tilintarkastustuomioistuimessa. Tilannetta ei helpota kokoomuksen ja keskustan tulehtuneet suhteet.
Tätäkään tukaluutta ei olisi, jos Euroopan investointipankin johtajapesti olisi kelvannut Sdp:n johdosta syrjäytetylle Jutta Urpilaiselle (sd) 2014, kun uusi puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) sitä Urpilaiselle tarjosi.
Urpilaiselle tämä hillotolppa ei kelvannut.
Timo Haapala
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.
