kun on suunniteltu tuota umpi / poikivien hiehojen hallia vanhoihin laakasiiloihin, aikaisempi suunnitelma on ollut että tehdään makuuparsipihatto. Nyt kuitenkin on huomattu että se tulee tuon 30 000€ alv0% kalliimmaksi kuin kestokuivike kolattavalla syöntikäytävällä, eli kannattaako sijoittaa 16 eläimen tilaan 30 000€ enemmän kestokuivike vs. makuuparsipihatto?

Se on noin 1875 euroa per eläinpaikka.
Tuoko se jotain lisää, siihen maitotiliin ?

Kannattaa asiaa puntaroida myös työn kannalta. Tuleeko itelle töitä lisää tuolla kestokuivike systeemillä?? säästääkö väärässä paikassa??

Umpinaiset pärjää huonosti kylmää vastaan, kaveri kokeillu ja joskus joutunu
ottamaan hytiseviä ummikkoja takasin sisälle.
Siilomulli hiehot sielä menestyy mainiosti 

Ei kestokuivike ainakaan työläs ole. Meillä on vanhassa laakasiilossa kestokuivikkeella umpparit ja poikivat hiehot. Kerran viikossa paali olkea makuualueelle ja pari kertaa kuivaheinäpaali ruokintahäkkiin.

Tietenkään lämpimästä ei voi suoraan siirtää lehmiä totuttelematta kylmään.

Tietenkään lämpimästä ei voi suoraan siirtää lehmiä totuttelematta kylmään.

Menevät ainakin umpeen.. 

Ei kestokuivike ainakaan työläs ole. Meillä on vanhassa laakasiilossa kestokuivikkeella umpparit ja poikivat hiehot. Kerran viikossa paali olkea makuualueelle ja pari kertaa kuivaheinäpaali ruokintahäkkiin.

Tietenkään lämpimästä ei voi suoraan siirtää lehmiä totuttelematta kylmään.

itekin jotain kestokuivikehommaa suunnittelemassa. minkö kokoinen sun ala on ja minkä verran eläimiä alalla on?
Käsittänyt että kestokuivike on aika tarkka ettei ole liikaa eläimiä alaan nähden.

Kannattaa asiaa puntaroida myös työn kannalta. Tuleeko itelle töitä lisää tuolla kestokuivike systeemillä?? säästääkö väärässä paikassa??

10 vuoden poistolla ja 3% korolla työtä kärsii tulla 10h/LEHMÄ/v lisää ja säästö riittää kattamaan lisääntyneen työn

Vinokuivike voisi kanssa olla vahtoehto mikäli omaa kuivikkeentuotantoa ei ole varmuudella riittävästi. Tietty valmiille betonipohjalle se on kalliimpi, uudisrakentamisessa ei juurikaan. Tosin paalausurakoitsijalla jolla on kohtuullisesti peltoa luulisi riittävän olkea. Miten ahkeria umpparit mahtavat olla hoitamaan itse kuivituksensa avatusta paalista? Noin pienellä elänmäärällä paalin silppuamisen kanssa touhuaminen (ja toisaalta paalin manuaalinen tuhoaminen) on suhteessa aika työllistävää varsinkin jos löytää paalisilppurin joka on kankea kytkettävä eikä sitä voi jättää minkaan vanhan rutkun perään.

Jos hankalasti toteutetulla kestokuivikeprosessilla ja vähän ahtaalla alueella vaikka joka toinen päivä 200 päivän sisäkäutena menee tunti enemmän, se tekee sen 100 tuntia/vuosi, ja siihen päälle ehkä pohjan tyhjennyksiä yms. parikymmentä tuntia. eli 7-8h / eläin. Mutta siihen sitten päälle kuitenkin korkeammat kuivikeskustannukset.

Mutta toinen seikka on sitten se että umpparit ja poikivat hiehot tosiaan poikivat aina välillä, ja jos makuuparsien välissä on koneellinen lannanpoisto, kannattaa miettiä asia niin ettei vasikoita ihan joka viikko saa onkia mistään lantakuilusta.

Meillä tehtiin 2008 vanhoihin laakasiiloihin makuuparret ja lietelantasysteemi ritilöillä. Vaikka se vähän maksoikin, niin hyvä siitä tuli. Samanlaiset olot tiineillä hiehoilla ja umpilehmillä kuin on sitten tulevaisuudessa lypsävinä. Paras asiahan siinä on se, että eri paikassa ollessa myös ruokinta voi olla eri kuin muilla.

Mikä on tilan jatkokäyttösuunnitelma pidemmällä aikavälillä? Käsittääkseni kuivikepohjaisen päälle voi rakentaa aika helposti makuuparsipihaton, mut makuuparsia ei kyllä enää tekisi mieli lähteä pois repimään. Tuleeko tilasta kylmä, viileä vai lämmin? Meinasitko miten eristää?

Edit: itsellä samansuuntainen visio. Väliseinä purkamalla tilan leveys noin 12 metriä ja pituus reilut 20 metriä. Laakasiiloelementit ovat eristettyjä ja 2.1 metriä korkeat ja 0,7 metriä maanpinnan/yhteydessä olevan navetan lattiatasoa alempana. Toiseen laitaan kustannustehokas visiiriratkaisu mallia Karkaus ja 3 metriä leveä ritiläpalkillinen ruokintakäytävä 0,7 - 0,8 m syvillä kuiluilla. Riittääkö syvyys? Kuivikkeelle on täten korkeusssuunnassa myös 0,7-0,8 m kasvuvaraa. Elementtien yläpuolelle verhot ja eristetty välikatto, poisto hormeilla.
Jälkeenpäin tilan voi muuttaa 2- tai 3-riviseksi makuuparsipihatoksi riippuen minkä ikäistä nautaa sinne laittaa..

Meillä tehtiin lietekuilut samaan syvyyteen vanhan navetan kanssa ja nostettiin sitten lattiatasoa niin oaljon, että saatiin 120 cm syvät kuilut. Matalampia ei hiehoille/umpilehmille kannata ajatella, kun sitten ei liete liiku. Meidän hallin mitat hyvin samat, 12 m leveä ja 20 m pitkä, siihen tuli parsia kahteen riviin 26 kpl. Toisessa reunassa 1,5 m leveä ruokintapöytä.

Lainaus käyttäjältä: luomuviljelijä - 26.02.12 - klo:19:42

Ei kestokuivike ainakaan työläs ole. Meillä on vanhassa laakasiilossa kestokuivikkeella umpparit ja poikivat hiehot. Kerran viikossa paali olkea makuualueelle ja pari kertaa kuivaheinäpaali ruokintahäkkiin.

Tietenkään lämpimästä ei voi suoraan siirtää lehmiä totuttelematta kylmään.

itekin jotain kestokuivikehommaa suunnittelemassa. minkö kokoinen sun ala on ja minkä verran eläimiä alalla on?
Käsittänyt että kestokuivike on aika tarkka ettei ole liikaa eläimiä alaan nähden.

Eläimien käytössä on reilu 90 neliötä ja noin kymmenen eläintä. Kuivikkeiden kulutus tietenkin kasvaa jos ala on liian pieni. Väliaikaseksi systeemiksi toi tehtiin ennen uuden valmistumista mutta on se sen verran helppohoitonen ja halpa että uuteen pihattoon tulee nuorkarja, umpparit ja poikimakarsina kestokuivikkeelle.

meillä on siitä ongelmallinen tilanne tuon umpihallin kanssa, että kahden 5 x 15m laakasiilon välissä on KANTAVA seinä joka lähtee elementin päältä. Eli jos haluttaisiin vinokuivike tai makuuparret jouduttaisiin seinä purkamaan ja samalla siis myös tekemään koko hallin katto uusiksi. Kestokuivike saataisiin sensijaan pelaamaan ilman suurta purkusavottaa, tekemällä syöntikäytävän kohdalle 3m aukko siiloelementtiin ja tukemalla katto siitä kohdalta jonkinlaisella palkilla.
Joku tuolla epäili toimivuutta lämpimästä kylmään siirrettäessä, mutta kovimmalla pakkaskaudella asiaa voidaan helpottaa siirtämällä lämpimään hieholaan umpeutettavat.