Sulla on tuo lannoitteen määrän ja sadon suhde hieman kierossa. Tuo 4 tonnia tulee puolella tuosta.

... ja kun pariin kertaan vielä tarkistatlaskelmoit niin jopa poroarkin neuvojan kanssa saat tulokseksi että hyvin kannattaa, - jopa plussan puolella!

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 29.08.11 - klo:22:11

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.08.11 - klo:21:25

Mulla menisi 55% viljan hinnasta pelkkään apulantaan. Silti tämän päivän Maaseudussa väitettiin, että syysvehnän siemenkauppa käy vilkkaana. Jälleen kerran huomaan, että en ole ainoa laskutaidoton

Millä oletuksilla tuon 55% oikein sait? Itse laskin samaa %-osuutta kesällä ostamillani lannoitteiden hinnoilla, käyttämilläni lannoitemäärillä, saamillani sadoilla ja tällä hetkellä Raision sivuilla olevilla hinnoilla. Lopputulos oli huomattavasti mukavampi... Joten tässähän tuntee itsensä kohta oikein osaavaksi viljelijäksi...  tai sitten saa pian todeta olevansa todella laskutaidoton 

Y6, 200kg/ha, 470e/t, 94e/ha
Suomensalpietari, 440kg/ha, 349e/t, 153e/ha
Vehnästä 175e/t, satotaso 4t/ha, 700e/ha

(94+153)/700=0,35 ->35%

Joo, kyllä ne on ollu meikäläisen ensimmäiset laskelmat perseellään. Tässä lähempänä totuutta oleva kustannusarvio. Puolustuksekseni voin vain sanoa, että mulla oli peruskoulun päästötodistuksessa matikka 7 ja uskonto 10.

Onhan sulla matikka kumminkin yli puolta parempi kuin muilla tämän palstan kijoittelijoilla (2 * 4 = 6,5).

Noissa laskelmissa pitää myös huomioida kaikkien ravinteiden osuutta hehtaarille. 4 tonnia ka-ohraa sitoo ehkä 80 kg typpeä jos nyt ulkoa muistan oikein. Salpietarin kautta annettuna tarkoittaisi 300 kg/ha ja hinnalla 340 €/t maksaisi typpikilo 1,28€ kalikilot pl. + muut ravinteet/ha.

Sopiva typpikilon hinta on 0,50€/kg. Nykisillä apulantahinnoilla pitää pakosta tinkiä joko palkasta, vuokrasta tai koneista. Vaihtoehto on ylläpitää jatkuvaa toimintaa, eikä maksaa sikahintaa lannoituksesta.

Kun itsellä ei ole mahdollisuutta tuottaa kaikilla palstoilla arvoviljoja jotka ehkä jaksavat kantaa suuremman kustannuksen, pitää sitten löytää muita ratkaisuja. Pahimmassa tapauksessa ruokohelpeä joka paikkaan. Eihän siinä ole järkeä levittää rahaa peltoon jota ei saa sadosta takaisin. Tukien tehtävä ei ole kulkeutua Yaralle.

No kysyntä ja tarjonta määrää hinnan. Jos kysyntä pieni, niin hinta laskee, on tässä aikaa odotella ensi vappuun, ei mitään kiirettä.

Päinvastoin, jos yaralla on budjetoitu ja miljardi voittoa ja kauppa ei oikein käy, niin pitää nostaa hintaa että saadaan tuo budjetoitu voitto revittyä pienemmästä määrästä lannoitettta.

Vapaassa markkinataloudessa homma tietysti toimisi toisin päin, mutta siitähän tässä ei keskustella.

No kysyntä ja tarjonta määrää hinnan. Jos kysyntä pieni, niin hinta laskee, on tässä aikaa odotella ensi vappuun, ei mitään kiirettä.

Tuo ei enää päde. Nykyisin kikkaillaan joka konstilla että saadaan katteet ylös, maanviljelijät ovat varmaan ainoa ryhmä joka ei tee sitä itse vielä. Pitäisi saada joku toimija joka todellakin haluaisi volyymia, mutta on helpompaa tehdä vähän paremmalla hinnalla kuin paljon huonolla, jos tulos on sama. Kyllä pitkällä aikajänteellä tulee tarjoajia hyville apajille, mutta se voi viedä 10 vuotta.

Nykyisessä kaupusteluyhteiskunnassa tarjonta tuottaa kysyntää. Loistavat esimerkit ovat esim kännykkäsovellukset ja mediahömpötykset. Kukaan ei niitä tarvitse mutta tarjonta tuottaa kysyntää, ja määrä korvaa laadun. Mitä enemmän tarjontaa TV:ssä, sen huonommaksi ohjelmat muuttuvat.

Ennen oli kaikki paremmin. Harmi etteivät tienneet sitä silloin.

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 29.08.11 - klo:22:02

No kysyntä ja tarjonta määrää hinnan. Jos kysyntä pieni, niin hinta laskee, on tässä aikaa odotella ensi vappuun, ei mitään kiirettä.

Päinvastoin, jos yaralla on budjetoitu ja miljardi voittoa ja kauppa ei oikein käy, niin pitää nostaa hintaa että saadaan tuo budjetoitu voitto revittyä pienemmästä määrästä lannoitettta.

Vapaassa markkinataloudessa homma tietysti toimisi toisin päin, mutta siitähän tässä ei keskustella.

Ilmeisesti joku toinenkin toimija on budjetoinut rajun voiton, tai ainakin liikevaihdon kasvun.

Katsokaapa oheisesta linkistä lähinnä noiden käppyröiden (sivulla 2) nousua, suoranaista lentoa, joka näyttää pysähtyvän kuin kattoon. Tuleekohan yhtä äkisti alas? Näyttäisi kuitenkin, että jonkinlainen katto on saavutettu lannoitteraaka-aineiden markkinoilla.

http://www.fertilizerworks.com/html/market/Profercy.pdf

Typpi muuttuu valkuaiseksi kertoimella 6,25

Typpi muuttuu valkuaiseksi kertoimella 6,25

Mutta kertoimella ei saa typen hyväksikäyttöä ennustettua.....120kg typpeä timppapellolle ja valkuainen 18%, urea katossa. 40kg typpeä apilavaltaiselle, valkuainen 18% ja urea normaalitasolla...?

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 30.08.11 - klo:09:49

Typpi muuttuu valkuaiseksi kertoimella 6,25

Mutta kertoimella ei saa typen hyväksikäyttöä ennustettua.....120kg typpeä timppapellolle ja valkuainen 18%, urea katossa. 40kg typpeä apilavaltaiselle, valkuainen 18% ja urea normaalitasolla...?

Ei saa juu. Mutta viljoilla ja puhtaalla timotei+natapellolla toimii aika hyvin jos huomio vähän muitakin seikkoja. Myös rikki vaikuttaa asiassa yms.

Oh hoijaa....(haukoitus).

 Heh, juuri näin.