Jos on fyysisesti ja henkisesti TERVE NUORI IHMINEN, eikä viitsi opiskella niin ei sellaisille pidä mitään toimeentulotukea antaa, töihin tai kouluun, tai sitten eläköön vanhempiensa kustannukslla, etkö lukenut tuota aiempaa lainaustani, että loisiminen muiden kustannuksella on muilta varastamista.
Ja kuinkakohan moni näistä toimeentulotuella elävistä nuorista on esim. henkisesti terve? Kuinka monen ongelmia on pahentanut kuoliaaksi säästetty julkinen terveydenhuolto, sekä somaattinen että psykiatrinen? Kuinka moni hakee oikeasti itseä kiinnostavaa opiskelupaikkaa eikä turhanpäiväinen kurssitus sovi pirtaan?
Ja ne taustat, ne taustat... Ihminen on järkyttävän yksisilmäinen otus ja omille subventioille ollaan täysin sokeita, kun ollaan saajapuolella, kuten tosta Ilkankin artikkelistakin selviää. Ja pahimmassa tapauksessa itse ollaan ehkä faijan jalanjälkiä seurattu ilman että koskaan on tarvinnut edes työhakemusta lähettää.
Tämän nuoren oman tulevaisuuden kannalta on parasta että kouluttautuu edes johonkin ammattiin tai menee edes hanttihommiin, jos jää tukien varassa makoilemaan, niin syrjäytyy kyllä lopullisesti yhteiskunnasta, voipi päätäyä pahimmassa tapauksessa rikolliseen elämäntapaan.
Niin, tämänkin seurauksena muutama nuori kääntyy kaidalta lavealle, se on ihan varma. Mutta ehkä se onkin parempi, sikäli kun murhamieskin on arvokkaampi tässä pärjääjäyhteiskunnassa kuin uupunut sosiaalitapaus 
Kaltaistasi lullukkaväkeä on Suomen kansasta jo enemmistö.
Väärin. Jos nykysosiaali- ja terveyspolitiikan tilasta ja suunnasta jotain voi päätellä, niin koko ajan pienenevä vähemmistö. Samaten, jos 50-70 -lukujen vastaavista linjanvedoista jotain voi päätellä, niin sodankäyneestä sukupolvesta "meitä" oli enemmistö.
Pullamössöys on edennyt jo niin pitkälle, ettei edes oman tilan surkeutta pystytä ymmärtämään.
Mietitäänpä aikaa sotien jälkeen 40- luvun lopulla ja 50-luvun alussa. Silloin ihmisillä, myös nuorilla ihmisillä oli IHAN OIKEASTI VAIKEAA elämässään, oli pulaa kaikesta, paitsi työstä.
Silloin ei perkele kyselty "että ***** mist mä niin ku löydän sellast duunii, joka inspiroi mua tota noin niiku sillai henkisesti ja antaa niinku tota noin virikkeitä ja mis on niin ku tota noin hyvä liksa ja pitkät lomat ja muut hyvät edut" Silloin ei ollu nykyisenkaltaiasta lullukkaväkeä niin kuin nykyisin on suurin osa suomalaisista.
Helvetti soikoon, porukat ei nykyisin kestä elämässään minkäänlaisia vaikeuksia, heti pitää päästä terapiaan ja syötetään masennuslääkkeitä, varmaan masensi ihmisiä myös sodan jälkeen, mutta ei silloin valitettu, vaan painettiin hommia entistä kovemmin.
Jumalauta mitä pullamössöä nykyiset sukupolvet on, oikeastaan kaikki ikäluokat sodankäyneitä sukupolvia lukuunottamatta. En yhtään ihmetele, etä diagnotisoidaan kaikenlaisia henkisiä sairauksia isolta osalta nuorisoa, koska heti ollaan pillittämässä, kun vähänkin on elämässä vaikeaa, osasyy on myös lääketieteessä, kaikki vähänkin mieltä painavat asiat diagnotisoidaan jonkinlaiseksi henkiseksi sairaudeksi, jotta lääkefirmat pääsevät myymään myrkkyjään ihmisille, reseptillä tai ilman.
Perkeletto, ei aina voi saada sitä työtä mitä haluaa, kaikki ei voi saada hommia, joissa tienaa 5 tonnia kuussa käteen, työ on helppoa ja mielenkiintoista ja siinä pääse matkustelemaan,
on otettava sitä työtä mitä on tarjolla, vaikka se ei koulutusta vastaisikaan, mutta eihän näille kermapersesukupolville tämä kelpaa, mieluummin loisitaan muiden kustannuksella, jos mieleistään homaa ei saada.
Jos sotien jälkeen olis Suomalaisilla ollut sama luuseriasenne kuin on nykyihmisillä, niin Suomi olisi helvetti soikoon edelleen euroopan köyhin maa.
Mutta niin se vaan on, että mitä rikkaampia ollaan ja mitä helpompaa elämä on, sitä huonompia ihmiset on laadullisesti, kaikilla mittareilla mitattuna.
Hyvinvointi tekee meistä kaikista lullukkapullamössöä, hyvinvointi murentaa ihmiset veltoiksi paskoiksi.
Jahans, että silleen. Ensin voivottelet nykysukupolvien pullamössöyttä ja lopputulemana kuitenkin "Hyvinvointi tekee meistä kaikista lullukkapullamössöä". Kas kun et kauempaa historiasta ottanut esimerkkiä, sillä turha tuohon sotaan on lopettaa kun on vauhtiin päästy, kyllähän kun taaksepäin ajassa jatketaan niin elämästä on löytynyt vielä enemmän sitä peräänkuuluttamaasi "*****perkelesaatana" rankkuutta ja vaikeuksia. Kuitenkin sekin on ehkä ihmiselle henkisesti ja osittain ruumiillisestikin ollut helpompaa kuin nykymeno.
Oisko kuitenkin niin, että sodankäyneet sukupolvet teki sen mitä täytyi ja eri aikojen ongelmat ei ole keskenään vertailukelpoisia. Maailma on aikalailla muuttunut ja nykysukupolvien ja eritoten nuorten kohtaamat haasteet on täysin erilaiset kuin vielä 40 vuotta sitten. Ei täällä kukaan ole sanonut, ettei työ olisi ihmiselle kohtuullisina annoksina hyväksi. Se nyt vaan on tutkimuksienkin valossa niin, että joillakin sitä on nykypäivänä liikaa ja joillakuilla ei ollenkaan. Yhtä kiistaton juttu on, että työelämä on monella tavalla noista palvomistasi ajoista huonontunut, eikä vähiten työnantajapuoli: patruunoista osakkeenomistajien perseennuolijoiksi.
aikanaan miehet tulivat rintamalta koviakin kokeneena ja kärsien painajaisista
joita helpotettiin viinalla ja rahaa sai vain kovalla työllä
nykyisin paapotaan päivähoidosta alkaen ja vielä täytyisi rahaa saada
riittävästi vaikkei työ kiinnosta
ja jos ei luonnista loisiminen niin kukkahattutädit pelkäävät että
mitä nuo sitten tekevät 
Juu, ei ollut sotien jälkeen Salli Saari ollut tyrkyttämässä kriisiapua eikä työntämässä pillereitä suuhun...hyvää korvausta vastaan, tietty. Silloin oli pakko tehdä töitä, pakko selvitä.
Onkohan meillä koulutettu liikaa näitä sosiaalitanttoja, joiten täytyy kehitellä itselleen töitä. Mm. nuorisolle tyrkytetään heti masennuspilleriä naamariin, kun heille sattuu tulemaan paha mieli jne.
Helsingissä ei uskalla viikonvaihteessa mennä edes Metroon, niin hurjaa on meininki.
Meillä oli pitkään Kouluhallituksen pj demari Erkki Aho, jolloin lasten kurissapitäminen oli kiellettyä. Jäljet näkyvät.
Tuttu poliisi kertoi kerran, että kun hän 1970-luvun alussa valmistui poliisiksi, oli kiva mennä töihin kavereitten kanssa. Nyt on aina paskanmaku suussa, niin hulluksi on meno mennyt.
Meillä oli aivan liian pitkään punamultahallinto, seuraukset näkyvät.
