Joko on agronetin nurmiviljelijöillä tullut kokemuksia näistä ruokonadoista. Ei tuossa korassakaan isommin vikaa ole, mutta ilmeisesti jotain kehitystä näissä olisi pitänyt tapahtua. Ainakin lehdet pitäis pysyä lehtevämpinä pidempään, ettei heti tee vahakerrosta jos/kun vanhenee

joo ei koras muuta vikaa oo mutta se ei talvehdi! satoja kiloja sitä kylvettiin ja syksyllä näytti hiton hyvältä mutta seuraavana kesänä ei ruokanataa kasvustossa enään ollut
sen jälkeen kokeiltiin retua ja siitä ei mitään pahaa sanottavaa
viime keväänä kylvettiin karoliinaa seoksessa 50 hehtaarille paikkakylvönä joten siitä ei vielä mitään kokemusta

Suomessa talvehtii parhaiten ja varmiten Suomessa tuotettu nurmisiemen.RETU on toistaiseksi ainut ruokonata jota viljellään täällä siemeneksi.
Ulkolaisilla siemenillä vaan saadaan seosten hinnat halvoiksi ja suurempi kate myyjälle.Tuo Koran huono talvehtiminen on ollut tiedossa jo kauan.

Onko sulla Matti tietoa niistä ruokonatalajikkeista joita tutkittiin Jokioisilla 90-luvun alussa?

Onko ruokonadalla erityisen vahva vahakerros lehdissä? Tuleeko se paksuksi vasta kun kasvi on vanha, siis vaikka tietyssä vaiheessa kukintaan nähden? Jos näin on, niin SE voisi hyvin selittää ruokonadan ruokintaongelmia... Ehkä ruokonata pitäisi murskata rajummin jotta energiasaanti olisi siitä suurempi!

Todella kiehtovaa....

 Itsellä ainakin vuoden ensimmäisellä rehunteolla ruokonata (retu/kora, molempia kokeiltu) ei tuota syömisongelmia, vaikka tehdäänkin suht myöhään. Muut heinäkasvit vielä kilpailussa mukana alkukesästä (timotei, nurminata).
 Kun ekasato on korjattu, niin ruokonatahan spurttaa heti ja muut jää tappiolle. Ja ainakin meillä tuo Retu kovettaa lehtensä heti parin viikon kasvun jälkeen, vaikka pituutta kasvaakin jatkossakin. Parhailla (ruokinnan kannalta huonoimmilla) pelloilla on toisessa sadossa lähes pelkästään ruokonataa, joka on todella terävää.
 Tossa ruokinnassa parhaiten toimii ruokonata, joka on käynyt tarkkuussilppurin kautta tornissa lautasten pyöristettävänä. Tosin ollaan nyt siirtymässä rainadan puolelle. Meillä ainakin elukat osaa säilöheinäpaaleista jättää ruokonadan syömättä, tosin nyt ollaan paalirehut tehty juuri rainadasta, jolloin tavara on  pehmeämpää.
Satoa ei rainadasta ainakaan vielä ole tullut ruokonadan määriä, mutta syöttö on helpompaa ja jää vähemmän siivottavaa pöydältä, joten rainadalla jatketaan tulevaisuudessa, kunnes joku kehittää "tylsän" ruokonadan.

Heksasatanen tietää näistä... Lehmät lypsävät siihen malliin että nämäkin kommentit kannattaa kirjoittaa Laatu-kansion "tärkeät asiat" sivuille 

Itellä ei ainakaan vielä mitään antipatiaa ruokonadan ruokinnalisia ominaisuuksia vastaan. Toisessa sadossa ruokonata oli valtalajikkeena ja ihan samaan malliin tulee maitoa ja lehmät syövät kuin muutakin rehua. Rainataa on ollu (on vieläkin) ja sitä ei tosiaankaan kannata päästää liian vanhaksi. Korsi on kuin rautalankaa... Tai sitten siinä olis appeen sekaan oljen/rypsinoljen korviketta. Löytyis sitä pötsin pistelevyyttä

Koraa ruokonataa oli nyt siis eka kesä nurmirehun seassa ja ainakin edellisen talven oli menestynyt hyvin. Tosin kaikki yksivuotisetkin menestyi hyvin lumisen talven jäljiltä. Ensi kesänä katellaan tilanne uudelleen...

Retu on nopeimmin vanheneva ja huonoimman rehuarvon omaava ruokonadoista. Malliesimerkki suomalaisesta jalostustaidosta. Kestää kyllä talven hyvin, pellolla ja paalissa. Ei kelpaa eikä lypsätä. Mulla ei ole ollut ongelmia talvenkestävyydessä ruokonadoilla eikä raiheinilläkään. Pinnanmuoto kohdalleen eikä kaikkea lannoitusta pussista, niin talvenkesto riittää kyllä.

Vuodesta 2001 ollut ruokonataa nurmissa. Senjälkeen perustettuihin laitettu aina paitsi ihan viimevuosina ei ole laitumiin laitettu. Nurmistakin alkoi tuon jälkeen saamaan kolme sato lähes jokavuosi. Lajikkeena ollut lähes yksinomaan Retu. Joskus on ollut hiukan Koraakin. Ruokonata on säilynyt vähintään yhtähyvin, kuin esim, timotei. Neljännen jopa viidennen vuoden sato on vielä ihan hyvä. Nurmissa on tuon jälkeen siirrytty neljän vuoden kiertoon aikaisemman kolmen sijaan. Viimekevään uudistuksiin kylvin Karoliinaa.
Ensimmäinen sato tehdään tosi aikaisin, mutta silti D-arvo on yleensä jäänyt alle 70. Toinen sato on yleensä hyvinkin ruokonatapainotteinen ja sen D-arvo on yleensä 65-66 teki sen sitten aikaisin tai myöhään. Tuo on ihan hyvää hiehoille ja lypsylehmille pienissä määrin. Kolmanen sadon sulavuus on yleensä ollut parempi. Hyvin lehmät ovat noita appeessa syöneet.

Eiks toi apevaunu sekoita tavaraa voimallisesti eli vastaa tornin lautaskäsittelyä, jolloin kelpaa naudalle paremmin kuin tuo aiemmin mainitsemani vain eteen annettu paali.

Vai onko oletukseni väärä yleisessä käytösä?

Eiks toi apevaunu sekoita tavaraa voimallisesti eli vastaa tornin lautaskäsittelyä, jolloin kelpaa naudalle paremmin kuin tuo aiemmin mainitsemani vain eteen annettu paali.

Vai onko oletukseni väärä yleisessä käytösä?

Luulisi näin tapahtuvan 

Mahtaa Albinus saada tästä uuden aiheen pakinaan 

pitääköhän nua ruokonadat villiheinän kuris keveillä mailla?

Ruokonata on parhaimmillaan kauppiaan varastossa....