http://www.smts.fi/jul2010/esite2010/054.pdf
Pitäisi mennä maate, eli en ehdi lukea tuota juttua läpi. Mutta, MTT:llä on Jokioisilla Yönin valumakoekenttä jossa on peltomaiset ruudut tavaomaiselle ja luomuviljelylle sekä luonnonnurmi. Kaikki valumavedet mitataan ja tutkitaan pitoisuudet. Muistaakseni apilanurmen kyntö laukaisee typpivalumaa (riippuu säistäkin), mutta luomu kokonaisuudessaan päästää vähemmän. Ko. kokeessa luomu ei ole aivan puhdasoppista luomua: viljelykierrossa palkokasveja alle 30% ja erityisiä rikkakasvintorjntamuokkauksia ei tehdä.
Ei nyt itekkää kerkee lukemaan.
Mutta jos joku on...
Entä tuo "kaikki valumavedet"?
Onko pellot kaivettu "ylös", laitettu muovi pohjalle, maat takaisin, annettu "asettua"... ja sitä rataa? Vai mitattu vain se mitä pinnalla juoksee vesien mukana?
Onko kaikki Suomen maalajit kyseisessä vertailussa mukana? Kaikkine eri pH -luokkineen, satotasoineen, vesiongelmineen, pinnanmuotoineen jne. ?
Vai tehdäänkö taas kaiken kattava, "täydellinen" yleistys pienen vertailualan mukaan koskemaan koko maan viljeltyä pinta-alaa, ja annetaan toistaitoisille toimittajille "eväät" julkaista päättömiä tulkintoja "lopullisena totuutena"?
On se vaan hyvä, että kepuhallitus on leikannut maatalouden tutkimusrahoja turhana... 
Tainnu menä nekin rahat ympäristöterroristeille.
Siis mitä tuo terroristijuttu nyt on?
Ruudut on erotettu toisistaan pressulla, pintavedet ja salaojavedet kerätään ruuduittain, pohjavesiin menevää/tulevaa vettä ei tutkita. Maata on myllätty vain lohkojen laidoilla. Tohmajärvellä on toinen kenttä karkeammalla maalla, tämä on savista. Muitakin koealueita on, mutta niissä ei ole koejäseninä tavanomainen/luomu/luonnonnurmi vaan maalaji, kaltevuus, muokkaus, alue, suojakaistat jne. Jos pitkäaikaista rahoitusta olisi enemmän, voitaisiin esittämiäsi tekijöitä ottaa tutkimuksiin. Kyllä niitäkin tutkitaan, mutta ei kaikkia yhdistelminä, koska koeruutuja olisi enemmän kuin Suomessa peltoa ja väkeäkin pitäisi haalia ulkomailta niitä paimentamaan. Automaattimittausten yleistyessä tutkitaan yhä pienemmistä uomista valumia, jolloin saadaan kaipaamaasi tietoa eri alueilta, aivan käytännön viljelyalueilta.
Riskitekijöitä fosforivalumille ovat: savimaan eroosio, karkeiden maiden heikko fosforin pidätyskyky, viettävä rantapelto, korkea fosforiluku ja/tai -lannoitus (erikoiskasvit), matala satotaso (muista syistä kuin P-luvusta johtuva), pitkä aika ilman kasvipeitettä, sadekaudet. Valumista yli 80% tulee kasvukauden ulkopuolella.
Typpivalumille alttiita ovat ainakin vahvasti keinolannoitetut laitumet.
