Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe korvenukon itseaiheutetut erot  (Luettu 3771 kertaa)

sianlihantuottaja

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 194
korvenukon itseaiheutetut erot
Kun korvenukko jaksaa jatkuvasti jauhaa siitä valtavasta konekustannnus tai palkkakustannus tai mistä lieneekään erosta alueiden välillä niin jos vähän välillä "vaktaa" joukkoon? Meinaan vaan että oli se itseaiheutettua tai ei niin oli se konekustannusten ero tai palkkakustannusten ero tai mikä tahansa ja mihin suuntaan tahansa niin kun laitetaan perusteet kohdalleen niin perusteet on tässä:
____Tuloslaskelma_____    __2008__
C2-alue    C1-alue    B-alue
Sikatalous    Sikatalous    Sikatalous
Yhdistelmä Porsas Ka   Yhdistelmä    Porsas Ka Yhdistelmä Porsas Ka
Tiloja edustettuna    30    90    120    40    140    180    50    90    140
Kirjanpitotiloja 0<n=<6 7=<n<14 7=<n<14 0<n=<6 0<n=<6 0<n=<6 0<n=<6 0<n=<6 7=<n<14
Viljelyala    ...    50    53    ...    ...    ...    ...    ...    52
Kotieläintuotto    ...    183 800    159 500    ...    ...    ...    ...    ...    252 500

Perskeles kun on rivi liian pitkä mutta jokainen saa nuo itse taloustohtorista kun ottaa luokittelijoiksi vuosi - tukialue - sikatalous - tuotannonhaara.

Vaktat? Kirjanpitotilojen lukumäärät? C2 yhdistelmä alle 6 tilaa, C2 porsas alle 14 tilaa, C1 yhdistelmä alle 6 tilaa, C1 porsas alle 6 tilaa, C1 yhteensä alle 6 tilaa, B yhdistelmä alle 6 tilaa, B porsas alle 6 tilaa, B yhteensä alle 14 tilaa. Minä en ole mikään tilastonikkari enkä siitä puolesta oikein mitään ymmärrä mutta sen verta kummiskin että kun tilamäärä on tällainen ja tuotantosuuntajakauma tällainen niin on ihan sama että mikä on minkäkin luvun ero. Toisella puolella voi olla vaikka lähes kokonaan palkkatyövoimalla pyöritettävä porsastehdas ja toisella puolella näitä omia porsassikaloita. Minä sanoisin että sikapuolella tiloja on kerta kaikkiaan niin vähän että näiden Taloustohtorin lukujen vertailuarvot ovat yhtä tyhjän kanssa.

Yleensä kun c-alueen porukka näitä "itseaiheutettuja" kustannuksia jauhaa niin silloin viitataan pellon hintaan että on nostettu se älyttömäksi. Se nyt vaan on sellainen juttu että kaupat syntyy yleensä vaan silloin kun myyjä myy ja jos myyjä ei ole pakkotilanteessa kuten lopettava tai perikunta harvoin on niin hinta on sitten mikä on. Ja kun katsotaan maitokiintiöistä c-alueella maksettuja hintoja niin minä olisin kyllä hiljaa kuin kusi sukassa näistä itseaiheutetuista kustannuksista.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot
Joo. Tätä tässä koetettiin k-ukolle selittää joskus ennen joulua. Moni koetti... Ja moni luovutti.

Hyvä että etelän sikatalutta puolustetaan, mutta puolustukseen käytetyt faktat ovat k-ukolla jotain muuta kuin faktaa.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot
Joskus vaan tarkotus pyhittää keinot ...

Luomujussi

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10560
  • Expertus dico....
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot
Yleensä kun c-alueen porukka näitä "itseaiheutettuja" kustannuksia jauhaa niin silloin viitataan pellon hintaan että on nostettu se älyttömäksi. Se nyt vaan on sellainen juttu että kaupat syntyy yleensä vaan silloin kun myyjä myy ja jos myyjä ei ole pakkotilanteessa kuten lopettava tai perikunta harvoin on niin hinta on sitten mikä on. Ja kun katsotaan maitokiintiöistä c-alueella maksettuja hintoja niin minä olisin kyllä hiljaa kuin kusi sukassa näistä itseaiheutetuista kustannuksista.

Jos Korven äijä täällä jauhaa kerta toisensa jälkeen kustannuseroista, niin on kai oikeutettua edes yrittää selvittää mistä ne koostuvat ja ovatko ne ns. itseaiheutettuja vaiko luonnonolosuhteista aiheutuvia kun aletaan kompensoinneista puhumaan.

Täällä Tundralla viljelykustannuksia laskee alhaiset maanvuokrat, viljelyn nurmivaltaisuudesta johtuen niiden helppo viljeltävyys (multavuus), raivioiden ansiosta suuret lohkokoot, hyvät laitumet tilakeskuksen yhteydessä ym. Korven äijän mielestä meidän pohjoisen tuottajien pitäisi kai maksaa etelään kompensaatiota koska olemme itse pitäneet kustannustason alhaalla.

Viimeksi muokattu: 15.02.10 - klo:10:50 kirjoittanut Luomujussi

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5300
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot
Minä en ole mikään tilastonikkari enkä siitä puolesta oikein mitään ymmärrä mutta sen verta kummiskin että kun tilamäärä on tällainen ja tuotantosuuntajakauma tällainen niin on ihan sama että mikä on minkäkin luvun ero.

Olen hieman opiskellut noita tilastoja ja lopputulema on lähellä tuota sianlihantuottajan tulkintaa tilastojen luotettavuudesta. Korven Ukko on varmaan hädässään oikeassa, mutta argumenttien pitäisi olla kohdallan, jotta vaikuttavuus olisi toivottu.

Muistan joskus villeinä kansalaisjärjestövuosinani kuulleen, että "minkä tahansa yhdistyksen/aatteen suurin ongelma eivät ole fiksut vastustajat vaan tyhmät kannattajat". En väitä Korven Ukkoa henkilönä tyhmäksi, mutta argumentointi toisinaan lähestyy sellaista.

Petri

korven ukko

  • Vieras
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot
Joskus vaan tarkotus pyhittää keinot ...
sanoo henkilö jonka yksisilmäinen katsontakanta samasta asiasta muotoutuu muutamassa tunnissa täysin päinvastaiseksi tilanteen mukaan. Nimittäin hinnanmuodostumisessa kysynnän ja tarjonan suhde ei vaikuttaisi mitenkään lihan hintaan ja hetken kuluttua markkinatilanne vaikuttaisikin viljan hinnanmuodostumiseen.

korven ukko

  • Vieras
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot
No niin, keskustelu kiertää edelleen samaa rataa, nyt pöydälle nousi jälleen pyyhkäistäväksi tuttu väite MTTn luotettavuudesta. Yksi jos toinenkin ovat vakuutelleet tilastotieteen olevan niin tuttua että ovat jopa MTTkin luotettavampia tietolähteitä. Suorastaan surkuhupaisaa että palstan tilastotieteilijöille tuntuu olevan painotetun keskiarvon käyttäminen tilastoinnin työkaluna täysin tuntematon asia. Mutta monen palstalaisen tavoite onkin ilmeisesti olla enemmänkin äänessä kuin oikeassa.

Selvennetäänpä asiaa XXX kerran. Sadoilta kirjanpitotiloilta kerätään tulokset, joista valitaan edustavimmat lopullisen mallilaskelman laadintaan. Ja valinta ei todellakaan tapahdu arpomalla, vaan MTTssa ihan virkavelvollisuuden takia käytetään parhaita käytössä olevia menetelmiä luotettavan kokonaiskuvan luomiseksi. MTTn tehtävänähän on tuottaa tietoa mm. lainsäädännön tarpeisiin.

Lopullisten keskiarvotilojen joukkoon valitaan satojen tilojen joukosta ne tilat joiden jokainen tuloskohta vastaa riittävällä tarkuudella alueen kaikkien kerättyjen tulosten, kyseisen tuloskohdan keskiarvoa.

Siis jos tilan NN jokainen tuloskohta vastaa muilta osin riittävällä tarkkuudella joukon keskiarvoa, mutta vaikkapa velkamäärä poikkeaa liikaa alueen kaikkien satojen kanta-aineisto-tilojen tyypillisestä velkamäärästä, niin tilaa NN ei valita lopulisen keskarvon muodostavien otosten joukkoon. Painotettu keskiarvo työkaluna siis leikkaa poikkeukset todella tehokkaasti.

Menetelmää Käytetään MTTssä kaikien tuotantosuuntien kannattavuuskuvauksen laadintaan samalla tavalla. Loppulaskelma siis määritetään tuotantosuunnasta riippumatta pienestä, karsitusta joukosta poikkekuksellisten tulosten aiheuttamien vääristymien ehkäisemiseksi. Onkin tavallista että kanta-aineiston satamääräisestä tarjonnasta ei löydy riittävää määrää riittävän edustavia otoksia täysin luotettavan kokonaiskuvan muodostamiseksi ja ne näkyvät tyhjinä sarakkeina tilastoissa.

Kun MTT julkaisee jostakin ryhmästä painotetun keskiarvon, niin takuulla voi luottaa että se antaa todenmukaisen kuvan tilanteesta, väärän kuvan antamien olisikin virkavirhe. Sitäpaitsi nyt esillä olleet erot ovat laadultaan jopa suuruusluokkaisia, pelkästään konekustannuksessa 350e/ha= 120% eroa!! Vaikka tilat olisi valittu arvallakin niin noin suurta eroa ei voisi sivuuttaa.

Edelleen, jos alueiden välillä on tuloihin, kustannuksiin ja tuottavuuteen vaikuttava säännönmukainen olosuhde-ero, kilpailutusedellytysero, ammattitaitoero, ahkeruusero tms tekijä, niin sen kustannusvaikutus tulee tuloksissa takuulla näkyviin. Ja itseasiassa alueelliset erot eivät voi todenmukaisemmin tulla esille mitenkään muuten.

Ja jo toisessa painottuu lihasikalat, niin se on sitten alueelle tyypillistä.

Jos erot laskelmassa sitten olisis alueen ihmisten ominaisuuseroista johtuvia, kuten ammattitaidosta, ahkeruudesta tai muusta kelvollisuustekijästä, kuten palstalla on vihjailtu, eikä reaalisista olosuhde- ja rakenne-eroista johtuvaa, niin onko siten painotetussa keskiarvossakin esiin tuleva alueellinen ominaisuus eli vaikkapa alueellinen laiskuus tai tyhmyys sitten itseaiheutettua vaiko olosuhde? Onko suurempi rikos "tyhmyyttään" ostaa laadukkaampi traktori kuin rakentaa tuotantolaitos tyhmyyttään epäsuotuisalle alueelle? Miettikääpä sitä, tuotantosuunnasta riippumatta.

Tapani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4372
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot
No niin, keskustelu kiertää edelleen samaa rataa, nyt pöydälle nousi jälleen pyyhkäistäväksi tuttu väite MTTn luotettavuudesta. Yksi jos toinenkin ovat vakuutelleet tilastotieteen olevan niin tuttua että ovat jopa MTTkin luotettavampia tietolähteitä. Suorastaan surkuhupaisaa että palstan tilastotieteilijöille tuntuu olevan painotetun keskiarvon käyttäminen tilastoinnin työkaluna täysin tuntematon asia. Mutta monen palstalaisen tavoite onkin ilmeisesti olla enemmänkin äänessä kuin oikeassa.

Selvennetäänpä asiaa XXX kerran. Sadoilta kirjanpitotiloilta kerätään tulokset, joista valitaan edustavimmat lopullisen mallilaskelman laadintaan. Ja valinta ei todellakaan tapahdu arpomalla, vaan MTTssa ihan virkavelvollisuuden takia käytetään parhaita käytössä olevia menetelmiä luotettavan kokonaiskuvan luomiseksi. MTTn tehtävänähän on tuottaa tietoa mm. lainsäädännön tarpeisiin.

Lopullisten keskiarvotilojen joukkoon valitaan satojen tilojen joukosta ne tilat joiden jokainen tuloskohta vastaa riittävällä tarkuudella alueen kaikkien kerättyjen tulosten, kyseisen tuloskohdan keskiarvoa.

Siis jos tilan NN jokainen tuloskohta vastaa muilta osin riittävällä tarkkuudella joukon keskiarvoa, mutta vaikkapa velkamäärä poikkeaa liikaa alueen kaikkien satojen kanta-aineisto-tilojen tyypillisestä velkamäärästä, niin tilaa NN ei valita lopulisen keskarvon muodostavien otosten joukkoon. Painotettu keskiarvo työkaluna siis leikkaa poikkeukset todella tehokkaasti.

Menetelmää Käytetään MTTssä kaikien tuotantosuuntien kannattavuuskuvauksen laadintaan samalla tavalla. Loppulaskelma siis määritetään tuotantosuunnasta riippumatta pienestä, karsitusta joukosta poikkekuksellisten tulosten aiheuttamien vääristymien ehkäisemiseksi. Onkin tavallista että kanta-aineiston satamääräisestä tarjonnasta ei löydy riittävää määrää riittävän edustavia otoksia täysin luotettavan kokonaiskuvan muodostamiseksi ja ne näkyvät tyhjinä sarakkeina tilastoissa.

Kun MTT julkaisee jostakin ryhmästä painotetun keskiarvon, niin takuulla voi luottaa että se antaa todenmukaisen kuvan tilanteesta, väärän kuvan antamien olisikin virkavirhe. Sitäpaitsi nyt esillä olleet erot ovat laadultaan jopa suuruusluokkaisia, pelkästään konekustannuksessa 350e/ha= 120% eroa!! Vaikka tilat olisi valittu arvallakin niin noin suurta eroa ei voisi sivuuttaa.

Edelleen, jos alueiden välillä on tuloihin, kustannuksiin ja tuottavuuteen vaikuttava säännönmukainen olosuhde-ero, kilpailutusedellytysero, ammattitaitoero, ahkeruusero tms tekijä, niin sen kustannusvaikutus tulee tuloksissa takuulla näkyviin. Ja itseasiassa alueelliset erot eivät voi todenmukaisemmin tulla esille mitenkään muuten.

Ja jo toisessa painottuu lihasikalat, niin se on sitten alueelle tyypillistä.

Jos erot laskelmassa sitten olisis alueen ihmisten ominaisuuseroista johtuvia, kuten ammattitaidosta, ahkeruudesta tai muusta kelvollisuustekijästä, kuten palstalla on vihjailtu, eikä reaalisista olosuhde- ja rakenne-eroista johtuvaa, niin onko siten painotetussa keskiarvossakin esiin tuleva alueellinen ominaisuus eli vaikkapa alueellinen laiskuus tai tyhmyys sitten itseaiheutettua vaiko olosuhde? Onko suurempi rikos "tyhmyyttään" ostaa laadukkaampi traktori kuin rakentaa tuotantolaitos tyhmyyttään epäsuotuisalle alueelle? Miettikääpä sitä, tuotantosuunnasta riippumatta.
Väitätkö ihan vakavalla naamalla , että MTT:n kannattavuuskirjanpidossa on satoja sikatiloja. Ootko asiasta nyt sata prosenttisen varma ?

rööri-roope

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1335
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot


Jos erot laskelmassa sitten olisis alueen ihmisten ominaisuuseroista johtuvia, kuten ammattitaidosta, ahkeruudesta tai muusta kelvollisuustekijästä, kuten palstalla on vihjailtu,

****** Itse asiassa ainoa joka on tätä väittänyt olet sinä itse-


 
In vino veritas

rööri-roope

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1335
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot


Jos erot laskelmassa sitten olisis alueen ihmisten ominaisuuseroista johtuvia, kuten ammattitaidosta, ahkeruudesta tai muusta kelvollisuustekijästä, kuten palstalla on vihjailtu,

****** Itse asiassa ainoa joka on tätä väittänyt olet sinä itse

ylös




 
In vino veritas

emo-heikki

  • Vieras
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot
Ei vertailukelvottomasta aineistosta voi tehdä vertailukelpoista analyysia ...

korven ukko

  • Vieras
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot
Ei vertailukelvottomasta aineistosta voi tehdä vertailukelpoista analyysia ...
no tässä yksi esimerkki.... valita MTTeen

korven ukko

  • Vieras
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot
Minä en ole mikään tilastonikkari enkä siitä puolesta oikein mitään ymmärrä mutta sen verta kummiskin että kun tilamäärä on tällainen ja tuotantosuuntajakauma tällainen niin on ihan sama että mikä on minkäkin luvun ero.

Olen hieman opiskellut noita tilastoja ja lopputulema on lähellä tuota sianlihantuottajan tulkintaa tilastojen luotettavuudesta. Korven Ukko on varmaan hädässään oikeassa, mutta argumenttien pitäisi olla kohdallan, jotta vaikuttavuus olisi toivottu.

Muistan joskus villeinä kansalaisjärjestövuosinani kuulleen, että "minkä tahansa yhdistyksen/aatteen suurin ongelma eivät ole fiksut vastustajat vaan tyhmät kannattajat". En väitä Korven Ukkoa henkilönä tyhmäksi, mutta argumentointi toisinaan lähestyy sellaista.

Petri
No niin, keskustelu kiertää edelleen samaa rataa, nyt pöydälle nousi jälleen pyyhkäistäväksi tuttu väite MTTn luotettavuudesta. Yksi jos toinenkin ovat vakuutelleet tilastotieteen olevan niin tuttua että ovat jopa MTTkin luotettavampia tietolähteitä. Suorastaan surkuhupaisaa että palstan tilastotieteilijöille tuntuu olevan painotetun keskiarvon käyttäminen tilastoinnin työkaluna täysin tuntematon asia. Mutta monen palstalaisen tavoite onkin ilmeisesti olla enemmänkin äänessä kuin oikeassa.

Selvennetäänpä asiaa XXX kerran. Sadoilta kirjanpitotiloilta kerätään tulokset, joista valitaan edustavimmat lopullisen mallilaskelman laadintaan. Ja valinta ei todellakaan tapahdu arpomalla, vaan MTTssa ihan virkavelvollisuuden takia käytetään parhaita käytössä olevia menetelmiä luotettavan kokonaiskuvan luomiseksi. MTTn tehtävänähän on tuottaa tietoa mm. lainsäädännön tarpeisiin.

Lopullisten keskiarvotilojen joukkoon valitaan satojen tilojen joukosta ne tilat joiden jokainen tuloskohta vastaa riittävällä tarkuudella alueen kaikkien kerättyjen tulosten, kyseisen tuloskohdan keskiarvoa.

Siis jos tilan NN jokainen tuloskohta vastaa muilta osin riittävällä tarkkuudella joukon keskiarvoa, mutta vaikkapa velkamäärä poikkeaa liikaa alueen kaikkien satojen kanta-aineisto-tilojen tyypillisestä velkamäärästä, niin tilaa NN ei valita lopulisen keskarvon muodostavien otosten joukkoon. Painotettu keskiarvo työkaluna siis leikkaa poikkeukset todella tehokkaasti.

Menetelmää Käytetään MTTssä kaikien tuotantosuuntien kannattavuuskuvauksen laadintaan samalla tavalla. Loppulaskelma siis määritetään tuotantosuunnasta riippumatta pienestä, karsitusta joukosta poikkekuksellisten tulosten aiheuttamien vääristymien ehkäisemiseksi. Onkin tavallista että kanta-aineiston satamääräisestä tarjonnasta ei löydy riittävää määrää riittävän edustavia otoksia täysin luotettavan kokonaiskuvan muodostamiseksi ja ne näkyvät tyhjinä sarakkeina tilastoissa.

Kun MTT julkaisee jostakin ryhmästä painotetun keskiarvon, niin takuulla voi luottaa että se antaa todenmukaisen kuvan tilanteesta, väärän kuvan antamien olisikin virkavirhe. Sitäpaitsi nyt esillä olleet erot ovat laadultaan jopa suuruusluokkaisia, pelkästään konekustannuksessa 350e/ha= 120% eroa!! Vaikka tilat olisi valittu arvallakin niin noin suurta eroa ei voisi sivuuttaa.

Edelleen, jos alueiden välillä on tuloihin, kustannuksiin ja tuottavuuteen vaikuttava säännönmukainen olosuhde-ero, kilpailutusedellytysero, ammattitaitoero, ahkeruusero tms tekijä, niin sen kustannusvaikutus tulee tuloksissa takuulla näkyviin. Ja itseasiassa alueelliset erot eivät voi todenmukaisemmin tulla esille mitenkään muuten.

Ja jo toisessa painottuu lihasikalat, niin se on sitten alueelle tyypillistä.

Jos erot laskelmassa sitten olisis alueen ihmisten ominaisuuseroista johtuvia, kuten ammattitaidosta, ahkeruudesta tai muusta kelvollisuustekijästä, kuten palstalla on vihjailtu, eikä reaalisista olosuhde- ja rakenne-eroista johtuvaa, niin onko siten painotetussa keskiarvossakin esiin tuleva alueellinen ominaisuus eli vaikkapa alueellinen laiskuus tai tyhmyys sitten itseaiheutettua vaiko olosuhde? Onko suurempi rikos "tyhmyyttään" ostaa laadukkaampi traktori kuin rakentaa tuotantolaitos tyhmyyttään epäsuotuisalle alueelle? Miettikääpä sitä, tuotantosuunnasta riippumatta.

AimoMela

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1172
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot
Täysin oikeassahan tuo korvenukko on. Tuollainen se menetelmä on, tilastollisesti. Tuo on aika täydellinen kuvaus käytetystä menetelmästä. Ongelma on vaan siinä, että MTT:llä ei ole "listoillaan" muutamaa sataa sikatilaa vaan olisiko alle 20 tai vähän yli. Soitas vaikka sinne ja kysy!

korven ukko

  • Vieras
Vs: korvenukon itseaiheutetut erot
Minä en ole mikään tilastonikkari enkä siitä puolesta oikein mitään ymmärrä mutta sen verta kummiskin että kun tilamäärä on tällainen ja tuotantosuuntajakauma tällainen niin on ihan sama että mikä on minkäkin luvun ero.

Olen hieman opiskellut noita tilastoja ja lopputulema on lähellä tuota sianlihantuottajan tulkintaa tilastojen luotettavuudesta. Korven Ukko on varmaan hädässään oikeassa, mutta argumenttien pitäisi olla kohdallan, jotta vaikuttavuus olisi toivottu.

Muistan joskus villeinä kansalaisjärjestövuosinani kuulleen, että "minkä tahansa yhdistyksen/aatteen suurin ongelma eivät ole fiksut vastustajat vaan tyhmät kannattajat". En väitä Korven Ukkoa henkilönä tyhmäksi, mutta argumentointi toisinaan lähestyy sellaista.

Petri
No niin, keskustelu kiertää edelleen samaa rataa, nyt pöydälle nousi jälleen pyyhkäistäväksi tuttu väite MTTn luotettavuudesta. Yksi jos toinenkin ovat vakuutelleet tilastotieteen olevan niin tuttua että ovat jopa MTTkin luotettavampia tietolähteitä. Suorastaan surkuhupaisaa että palstan tilastotieteilijöille tuntuu olevan painotetun keskiarvon käyttäminen tilastoinnin työkaluna täysin tuntematon asia. Mutta monen palstalaisen tavoite onkin ilmeisesti olla enemmänkin äänessä kuin oikeassa.

Selvennetäänpä asiaa XXX kerran. Sadoilta kirjanpitotiloilta kerätään tulokset, joista valitaan edustavimmat lopullisen mallilaskelman laadintaan. Ja valinta ei todellakaan tapahdu arpomalla, vaan MTTssa ihan virkavelvollisuuden takia käytetään parhaita käytössä olevia menetelmiä luotettavan kokonaiskuvan luomiseksi. MTTn tehtävänähän on tuottaa tietoa mm. lainsäädännön tarpeisiin.

Lopullisten keskiarvotilojen joukkoon valitaan satojen tilojen joukosta ne tilat joiden jokainen tuloskohta vastaa riittävällä tarkuudella alueen kaikkien kerättyjen tulosten, kyseisen tuloskohdan keskiarvoa.

Siis jos tilan NN jokainen tuloskohta vastaa muilta osin riittävällä tarkkuudella joukon keskiarvoa, mutta vaikkapa velkamäärä poikkeaa liikaa alueen kaikkien satojen kanta-aineisto-tilojen tyypillisestä velkamäärästä, niin tilaa NN ei valita lopulisen keskarvon muodostavien otosten joukkoon. Painotettu keskiarvo työkaluna siis leikkaa poikkeukset todella tehokkaasti.

Menetelmää Käytetään MTTssä kaikien tuotantosuuntien kannattavuuskuvauksen laadintaan samalla tavalla. Loppulaskelma siis määritetään tuotantosuunnasta riippumatta pienestä, karsitusta joukosta poikkekuksellisten tulosten aiheuttamien vääristymien ehkäisemiseksi. Onkin tavallista että kanta-aineiston satamääräisestä tarjonnasta ei löydy riittävää määrää riittävän edustavia otoksia täysin luotettavan kokonaiskuvan muodostamiseksi ja ne näkyvät tyhjinä sarakkeina tilastoissa.

Kun MTT julkaisee jostakin ryhmästä painotetun keskiarvon, niin takuulla voi luottaa että se antaa todenmukaisen kuvan tilanteesta, väärän kuvan antamien olisikin virkavirhe. Sitäpaitsi nyt esillä olleet erot ovat laadultaan jopa suuruusluokkaisia, pelkästään konekustannuksessa 350e/ha= 120% eroa!! Vaikka tilat olisi valittu arvallakin niin noin suurta eroa ei voisi sivuuttaa.

Edelleen, jos alueiden välillä on tuloihin, kustannuksiin ja tuottavuuteen vaikuttava säännönmukainen olosuhde-ero, kilpailutusedellytysero, ammattitaitoero, ahkeruusero tms tekijä, niin sen kustannusvaikutus tulee tuloksissa takuulla näkyviin. Ja itseasiassa alueelliset erot eivät voi todenmukaisemmin tulla esille mitenkään muuten.

Ja jo toisessa painottuu lihasikalat, niin se on sitten alueelle tyypillistä.

Jos erot laskelmassa sitten olisis alueen ihmisten ominaisuuseroista johtuvia, kuten ammattitaidosta, ahkeruudesta tai muusta kelvollisuustekijästä, kuten palstalla on vihjailtu, eikä reaalisista olosuhde- ja rakenne-eroista johtuvaa, niin onko siten painotetussa keskiarvossakin esiin tuleva alueellinen ominaisuus eli vaikkapa alueellinen laiskuus tai tyhmyys sitten itseaiheutettua vaiko olosuhde? Onko suurempi rikos "tyhmyyttään" ostaa laadukkaampi traktori kuin rakentaa tuotantolaitos tyhmyyttään epäsuotuisalle alueelle? Miettikääpä sitä, tuotantosuunnasta riippumatta.
sanottiin että vastaa satojen tilojen tilannetta, mutta jos onkin vain kymmeniä niin ei muuta asiaa. Noin suuria suurusluokkaisia rakenteellisia eroja ei voi sivuttaa!

Kokemuksesta tiedän että rahoituksen ammattilaiset eivät hyväksy suunitelmissa edes murto-osaista poikkeamaa versus mttn julkaisemat alueelliset erot, joten oikeusturvakysymys on myös MTTn luotettavuus.