Koneen osia levisi usean sadan metrin päähän ja uskon että talvella kaikkia osia ei löydetä, joten trafiikki alueella jatkuu kevääseen ja varmaan senkin jälkeen paikalla pyörii matkamuistojen etsijöitä. Ei niitä Hornetteja kovin useasti putoa.

voishann ne pittää siellä semmoset

toevo talakoot
niillä on varmaan niitä runkkasijaki vielä jemmassa

ainii
muttaku ei oo vaaleja iha likellä
nii ei hyövytä nuoleskella

ja onko alue edes kokomusaluetta?   jos mäniskii kepuin piikkiin niin jylki sais laakin sinne!

sehän tuo horonetti pelas niiku pitiki

"Koneen ohjausjärjestelmä kytkeytyi tuntemattomasta syystä mekaaniselle varajärjestelmälle, kertoi turmasta pelastunut lentäjäkaksikko.

Sama asia ilmeni niin kutsutun mustan laatikon eli lentotietojen tallennuslaitteen tiedoista. "

nii mikseivät sitte ohojannu sillä

eli eivätkö osanneet lentää koko konetta
olivat niinku matkustajina vaan

O
Aika paljon korjattu. 100 000 tuntia yhdeksässä vuodessa. Lasku kannattaa ehkä tarkistaa kun 9 vuoteen ei mahdu kuin 78840 tuntia 
[/quote]

Se on varmaan ollu jollakin viljanviljelijällä huollossa, kun tunnit on noin kertautuneet ....
[/quote]

Mutta jos sen olisi joku viljamies korjannut niin se olisi myös pysynyt taivaalla. Viljahommissa on nääs totuttu ajamaan vanhalla kalustolla ja korjaamaan koneet itse. Valtio tai kaupalliset toimijat eivät nääs kauheasti viljahommaa taloudellisesti tue. Toista on tämä emohomma, josta minulla on enemmän kokemusta. Rahaa tulee ihan tyhjästä 
[/quote]

ei liity aiheeseen mut miksi viljamiehet ajelee sit uudemmilla koneilla kun karjamiehet?

sehän tuo horonetti pelas niiku pitiki

"Koneen ohjausjärjestelmä kytkeytyi tuntemattomasta syystä mekaaniselle varajärjestelmälle, kertoi turmasta pelastunut lentäjäkaksikko.

Sama asia ilmeni niin kutsutun mustan laatikon eli lentotietojen tallennuslaitteen tiedoista. "

nii mikseivät sitte ohojannu sillä

eli eivätkö osanneet lentää koko konetta
olivat niinku matkustajina vaan

Hornettihan on Fly-By-Wire, eli suomeksi itse käännät ohjainta ja tietokone päättelee mitä ohjainpintaa kääntää. Eli komennot menee sähköisinä ja hydrauliikka kääntää pintoja.
Jos sähkösysteemi tippuu pelistä, pitäs sillä pystyä vielä pysymään ilmassa, jos hydraulijärjestelmä on suurimmaksi osaksi pelissä. Sitten ku se menee, niin alkaa olemaan ässät lopussa hihasta. Ja toisekseen, jos ohjausjärjestelmä menee rammaksi, pitäisi koneella voida lentää tavanomaisissa lentotiloissa. Tuon turmaharjoituksen viimeinen lentotila oli hippasen kaukana normaalista...

niin, eikös ne muutama vuosi sitten siellä hesassa lumituiskussa kolareita ajaneetkin väittänny että heitän autoissa eri toiminnu nää abc...d se .... ja mitä kirjainyhdistelmiä nyt olikaan!   vaikka ihan tasasesti ajo 140 lasissa niin jo piti komauttaa toisen kylkeen/perään eikä saakelin auto yhtään jarruttannu!   ja kallis pelikin vielä!      ei taila tekniikka ihan kaikkea tehdä!   -etelässäkään!

O
Aika paljon korjattu. 100 000 tuntia yhdeksässä vuodessa. Lasku kannattaa ehkä tarkistaa kun 9 vuoteen ei mahdu kuin 78840 tuntia 

Se on varmaan ollu jollakin viljanviljelijällä huollossa, kun tunnit on noin kertautuneet ....
[/quote]

Mutta jos sen olisi joku viljamies korjannut niin se olisi myös pysynyt taivaalla. Viljahommissa on nääs totuttu ajamaan vanhalla kalustolla ja korjaamaan koneet itse. Valtio tai kaupalliset toimijat eivät nääs kauheasti viljahommaa taloudellisesti tue. Toista on tämä emohomma, josta minulla on enemmän kokemusta. Rahaa tulee ihan tyhjästä 
[/quote]

ei liity aiheeseen mut miksi viljamiehet ajelee sit uudemmilla koneilla kun karjamiehet?
[/quote]

Missä? Jaa uudemmilla partakoneilla vai.

Minä en ole vielä keksinyt miten viljatuloilla voisi ostaa mitään uusia koneita. Ha-kohtaiset katteet ovat itselläni tod. näk keskimääräistä paremmta, mutta vaikka kertoisin näitä tuloksia 100 hehtaarilla tai 200 hehtaarilla en en silti keksi miten uusi koneistus olisi rahoitettavissa. Ehkä lasken liian tarkkaan tätäkin asiaa?

Armejan tyypeillä on maskit naamalla kun kulkevat turma alueella - kun näkyvät osat on kerätty ja tutkimukset alueella suoritettu alue taitaa muuttua turvalliseksi.

Paino (F-18C)
Tyhjäpaino                 10 680 kg
Lastattuna                 16 850 kg
Suurin lentoonlähtöpaino      23 541 kg

Mutta kun alueella tehdään vaikka metsä maatöitäniin taitaa mennä pöly poikineen keuhkoon

mahtaneeko tuolta löytyä edes 1/2 koneesta.

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2010/01/hornet-turman_ymparistovaikutusten_arviointi_alkanut_1396148.html

http://yle.fi/alueet/teksti/tampere/2010/01/hornet-poly_ongelmana_viela_pitkaan_kopsamolla_1396548.html