No jos tekee ympäristösitoumuksen, niin se taulukossa oleva koko kesälle sallittu lannoitusmäärä
on se jaetun lannoituksen ensimmäinen erä.

Et mitä sitä niukkaa enää jakamaan, pintaan levityksen takia kokonaissato vähenee
jokaisena vuotena, asiaa on todellakin tutkittu, mm. Esala, Larpes, MTTK,
suurimmat satoerot (1969-1980) olivat 26% sijoituslannoituksen hyväksi. Samoin puinti aikaistui
merkitsevästi, sadon laatu oli tasaisempi, mikä sekin on otettava huomioon.

Suurin satoero sijoituksen hyväksi muuten oli juurikin suhteellisen pienillä lannoitusmäärillä !

-SS-  Näin varmasti on. Mihin vertaat jos aina samaa vannasta käytät.

Niin, se lienee tuo jakamisen ajatus enemmän siinä, että voi kohdentaa oikein. Säästöpuolella joku fiksumpi voisi ottaa huomioon myös sen huononavuonna/epäonnistuneesta kasvustosta pois jääneen lannoitteen. Mutta eihän sellaista, kun ostaa heti uuden satsin niin tuotanto pyörii...

No jos tekee ympäristösitoumuksen, niin se taulukossa oleva koko kesälle sallittu lannoitusmäärä
on se jaetun lannoituksen ensimmäinen erä.

Et mitä sitä niukkaa enää jakamaan, pintaan levityksen takia kokonaissato vähenee
jokaisena vuotena, asiaa on todellakin tutkittu, mm. Esala, Larpes, MTTK,
suurimmat satoerot (1969-1980) olivat 26% sijoituslannoituksen hyväksi. Samoin puinti aikaistui
merkitsevästi, sadon laatu oli tasaisempi, mikä sekin on otettava huomioon.

Suurin satoero sijoituksen hyväksi muuten oli juurikin suhteellisen pienillä lannoitusmäärillä !

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.03.15 - klo:21:57

No jos tekee ympäristösitoumuksen, niin se taulukossa oleva koko kesälle sallittu lannoitusmäärä
on se jaetun lannoituksen ensimmäinen erä.

Et mitä sitä niukkaa enää jakamaan, pintaan levityksen takia kokonaissato vähenee
jokaisena vuotena, asiaa on todellakin tutkittu, mm. Esala, Larpes, MTTK,
suurimmat satoerot (1969-1980) olivat 26% sijoituslannoituksen hyväksi. Samoin puinti aikaistui
merkitsevästi, sadon laatu oli tasaisempi, mikä sekin on otettava huomioon.

Suurin satoero sijoituksen hyväksi muuten oli juurikin suhteellisen pienillä lannoitusmäärillä !

-SS-

Periaatteessa olet oikeassa, säännöt on mitä on, eikä ne oikein kannusta edes yrittämään.
Tässä vaan näkyy se, ettei maataloustutkimukselle ole enää annettu rahoitusta. Nuo mainitsemasi tutkimukset kun tosiaan ovat jo 30 vuotta vanhoja. Ne urealannoitteet olivat ihan erijuttu, silloin pikkusäkistä laittaa


Niin, levityksestä vielä, eihän kaikkea tarvitse itse ostaa. Olen käsittänyt, että urkoitsija ajelee 12-15e hehtaari.

Luulis maalaisjärjellä kun apulanta ja siemen tulee eri riviin, joutuu siemen tekemään pitkän juuren päästäkseen ravinne-apajille, ja sitä mukaa pitkä juuristo kasvattaisi paremman sadon.