Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 16.10.24 - klo:21:21

Tuskin tuo 46 paalin lössöys auttaa, mutta en minäkään ymmärrä, jos paalissa on ehjät muovin ja silti homehtuu. On tullut tehtyä niin monen moisia kosteuksia pl. täysin kuivia, että en ymmärrä miten ehjässä paalissa voi heinä olla homeessa. Toki voi homehtua syötössä jos se kestää viikon ja yli. Onneksi oon niin hätähinen , että "kuivaheinä" on heinää joka on ollut nittettynä karholla pari päivää hyvällä poudalla. Tälläisiä myin (tai multa haluttiin ostaa) hevosille joskus n.10 vuotta sitten. Ja kehuja niistäkin sain, kuten yleensä aina täällä pohojanmaalla , kun vaan jotakin viittii teherä.

Mulla on ollut sellainen luulo että kokonaan vähän reilummin kostea säilyy paremmin kuin sellainen joka on 'melkein hyvin kuivaa'. Voin toki olla väärässäkin...
Ajatus on sellainen että kokonaan kosteammassa se siirtyminen hapettomaan tilan tapahtuu nopeasti mutta pieni määrä kosteaa muuten kuivassa paalissa ei saavutakaan sitä hapetonta tilaa kovinkaan nopeasti (jos ollenkaan) ja se vähäinen märkä kohta sitten pilaantuu?

Rehupaalissa märkä säilyy paremmin,mutta loppupeleissä se märän säilöminen onkin sitten haastavampaa eli,kun ilimaa saa menneekin pahemmin pilalle,koska märässä on enemmän mm.virhekäymisiä.Tämä ei koske happosäilöttyjä paaleja.

Juu kostean paalin pitää sitten pysyä ehdottoman ilmatiivinä.

Hyvin kuivalla ei paljon väliä kunhan ulkopuolelta ei mene vettä sisään.

mut nyt onkii tälle talvelle aikas paljon tullu ilmi pikkasen homeisia paaleja.   muovit ehjiä ja kaikki kunnolla tehessä..   mut jostain kumman syystä hieman varjossa olleet on homeisia mut aurinkon paahteessa olevat ihan okei..   mistä moinen mahtaa johtua?   samaa erää ja samaa tavaraa mut sijoitus vain käärintää helpottaen eri puolella lohkoja..

mut nyt onkii tälle talvelle aikas paljon tullu ilmi pikkasen homeisia paaleja.   muovit ehjiä ja kaikki kunnolla tehessä..   mut jostain kumman syystä hieman varjossa olleet on homeisia mut aurinkon paahteessa olevat ihan okei..   mistä moinen mahtaa johtua?   samaa erää ja samaa tavaraa mut sijoitus vain käärintää helpottaen eri puolella lohkoja..

Ja koetutkimuksen otannan suuruus oli kappaleissa mitä ? Vanha totuushan on , että jokainen paali on oma yksikkönsä ja laatu sen mukainen. Ja siihen myttyyn sitten vaikuttaa ihan kaikki muukin kuin aurinko / varjo. Mutta en mää vaan ymmärrä mistä niitä home paaleja teille oikein sikiää. Syötän koko ajan -23 rehuja ja sekaan -24 rehuja samalta lohkolta . Varjosta ja vähemmän varjosta. Paalit on siirrettykin joskus kuukausi sitten "liputtamaan" tähän kartanon lähettyville. Mitään säilöntäainetta ei ole käytetty ja ei todellakaan löydä hometta. Jos on niin sitten käärinnän aikana on tullut reikä. Näin on joskus käynyt (vuodessa keskimäärin muutama paali) ja toki jos myyrät , kauriit tai karhu repii paskaksi.

no se sit sitä siun tuuria.   tosa just vaan naaurin juttuja kuullu..  itellä nuista ei niin väliä kun claasilla pitkästä tavarasta tehnynnä...  mut kait noilla himppa väliä....   ja jotkin ei mitenkään noteraa sitä valkoista paaleissa..   mut hyä kun säilyy... eihän kaikki saa etes aumarehui säilymään kunnola..

no se sit sitä siun tuuria.   tosa just vaan naaurin juttuja kuullu..  itellä nuista ei niin väliä kun claasilla pitkästä tavarasta tehnynnä...  mut kait noilla himppa väliä....   ja jotkin ei mitenkään noteraa sitä valkoista paaleissa..   mut hyä kun säilyy... eihän kaikki saa etes aumarehui säilymään kunnola..

Kyllä pilantuneen rehun määrä ja sen teettämä työ väheni murto-osaan esikuivatun tarkkuussilppuri aumarehun vaihduttua pallukoihin reilu 20v sitten. Sitä ennen pidin pallukoita ihan huuhaa juttuna. Onneksi silloinen ympäristösihteeri, nykyään ympäristö päällikkö. vaikka sama henkilö onkin pelotteli aumojen kiellolla - onneksi. Vieläkin Jf -80 tai joku Esan malli se oikesti on nököttää suojassa odotaen sitä hetkeä kun taas tarvitaan. Ja siinä vaiheessa minä odottelen vaikka ydinpommia helpottamaan olotilaa.

Itsellä rehut tuntuvat säilyneen nyt huomattavasti paremmin kuin viime vuosina. Toki näin pitikin olla kun käärintä viive vuorokaudesta (toki noin pitkää viivettä en käyttänyt erittäin kuivalla) muuttui sekuntteihin. Mutta useita tunteja aina.

Kyllä pilantuneen rehun määrä ja sen teettämä työ väheni murto-osaan esikuivatun tarkkuussilppuri aumarehun vaihduttua pallukoihin reilu 20v sitten. Sitä ennen pidin pallukoita ihan huuhaa juttuna. Onneksi silloinen ympäristösihteeri, nykyään ympäristö päällikkö. vaikka sama henkilö onkin pelotteli aumojen kiellolla - onneksi. Vieläkin Jf -80 tai joku Esan malli se oikesti on nököttää suojassa odotaen sitä hetkeä kun taas tarvitaan. Ja siinä vaiheessa minä odottelen vaikka ydinpommia helpottamaan olotilaa.

Auma taitaa olla se viimeinen vaihtoehto... paalit pienemmille määrille ja laakasiilot isommile?

koneviestissä nro 13 oli kuva jossa ajoivat aumaan srautmannilla lyhyttä silppua.    olen aina luullu että isot tilat joilla tehokkaat koneet kuskaa jopa pitkien matkojen päästä rehut tilakeskuksiin siiloihin ja siten aumoja ei enää olekaan..   ite en ainakaan hirviän tehokkaana voi pitää aumasta rehunhakua.   ainakin itellä oli turaamista verrattuna siilosta ottamiseen..

koneviestissä nro 13 oli kuva jossa ajoivat aumaan srautmannilla lyhyttä silppua.    olen aina luullu että isot tilat joilla tehokkaat koneet kuskaa jopa pitkien matkojen päästä rehut tilakeskuksiin siiloihin ja siten aumoja ei enää olekaan..   ite en ainakaan hirviän tehokkaana voi pitää aumasta rehunhakua.   ainakin itellä oli turaamista verrattuna siilosta ottamiseen..

Jotkut tekevät loput sitten aumaan kun siiloihin ei enää mahdu.
Auman hävikki on helposti melko suuri, ainakin pellolle tehtynä. Asvalttikenttä voi olla eri juttu.

Ns. reunarehua aumassa taas on vähän. Tosin kait ne reunat saadaan siilossa nykyään säilymään ihan kunnolla. Ittellä ei oo siiloista mitään kokemusta. Niin ja ne omat kokemukset aumassa pilaantumisesta taisivat silti johtua liian hitaasta auman kulumisesta. Ek:n paskatalikolla pöyhittiin rintamusta ja kärryillä ajettiin ja toinen säilyvyyttä pilaava oli lintujen nokkimiset, hirvien tallaamiset koirien repimiset. Mikä milloinkin rikkoi muovin ainakin jos ei ollut hyvin peitetty vaikka kuorimoskalla, jota silloin vielä sai sahalta jota ei enää ole  Mutta vaikka se olis säilynytkin, niin olihan se pirullista ettiä sitä auman lättänää, kun lumi oli pyryyttänyt yli. Se kuorimoska oli jäätynyt ja oli kuin lasia yms. Miten mukava se paali onkaan napata , vaikka olis täysin lumen peitossa. Joka taas on lähes toiveajattelua, olis ainakin sula 

mutta jos on semmosen sopivan kostea ni onkin vain kohmeessa ja nopsaan sulaa kun pääsee navetan lämpöön.     siilot tarttee vain sen leikkurin jotta ei pääse pilaantumaan hitaalla syötöllä.   itellä oli kaks sen verta pientä että rintamus kulki aika hyin laatun kanssa..

Sain 15kg säkin de lavalin natriumbentsoaattia. Minkähän tuo tekisi jos sitä lisää Sila Bac stabilizerin sekaan jonkun kilon🤔 Tämä siis tuleville kuiville heinille suunnitteilla.

saattaa jopa toimia ilman sekotustakin...  eilen yks paalaaja kertoi et hyin oli säilyny tuolla 11a44 sella.   jo kolmatta vuotta käyttänny kuulema...     mut kait ollu ihan kuivahkoa heinäkii..