joka keväinen ongelma:
onko virnojen ymppäämisestä OIKEASTI mitään käytännön hyötyä? kannattaako niitä ees ostaa...?
No niin, tässä valmistajan (ja alaa tutkineen) kommentti. Eli sillä varauksella.
JOS maassa on hyvä typpibakteeripopulaatio, ei ymppäyksellä saavuteta sadonlisäystä, kun maan omat bakut hoitaa homman kuitenkin.
Meillä maan happamuus ja luontainen typpibakteeripopulaatio korreloivat keskenään. Pääsääntö on, että kun pH on 5.8 tai korkeampi, maassa on riittävästi typpibakteereita. Happamammissa oloissa, erityisesti jos "miesmuistiin" ei näiden virnan typpibakteereiden isäntäkasveja (virnat, herne, härkäpapu) ole viljelty, luontainen typpibakteeripopulaatio on vähäinen ja tehoton, sadonlisäystä on odotettavissa.
Näin vakiintuneilla pelloilla, ilmeisesti jos raivio on suoraan kalkittu kuutoseen tai korkeampaan pH-tasoon, ymppäys eka kerralla auttaa. Toisaalta alustavien havaintojen pohjalta näyttää siltä, että ainakin pitkään luomuviljellyissä pelloilla, vaikka pH olisi alle optimin, peltoon vakiintuu riittävän tehokas populaatio nystyräbakteereita.
ELI ymppäys on käytännössä hyödyksi usein, kun otetaan pitkästä aikaa palkokasvit viljelykiertoon. Sen sijaan vakiintuneessa tilanteessa ei hyötyä enää saavuteta.
Vielä yksi jako, kasvilajista riippuen. Apilat sekä herne/virna -porukka eli kasvit, joilla on lähisukulaisia luonnonvaraisessa kasvilajistossamme. Näillä pätee tuo pH -tarina. Sen sijaan yleensä keltamaite, lupiinit ja sinimailanen tarvitsevat ymppäyksen yleensä nystyröityäkseen (niiden nystyräbakteereita löytyy ehkä 10-20 % pelloista, painopiste Lounais-Suomessa). Vuohenherneen nystyräbakteereita ei "luonnontilaisista" suomalaisista peltomaista ole löydetty.
Myönnän tämän eli tunnustan bisnekseni (typpibakteeriymppien tuotanto) vaikeuden liiketoimintana: en saa asiakkaitani pysyvään riippuvuussuhteeseen. Virnan siemenkauppiaan luo on tarve mennä aina uudestaan ja uudestaan, typpibakteeriymppäyksestä selviää kertalaakista.
Halukkaille voin kaivella jotain kirjallisia dokumentteja, omani ovat ajalta ennen nettiä. Koetan ensi talvena työstää kotisivuille
www.elomestari.fi tuoreempaa ja syvällisempää tavaraa aiheesta.
Terveisin,
Petri Leinonen