Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Uniq - 10.05.09 - klo:23:09
-
joka keväinen ongelma:
onko virnojen ymppäämisestä OIKEASTI mitään käytännön hyötyä? kannattaako niitä ees ostaa...?
-
Ei kai siitä joka kevät ole hyötyä. Muutenkin hyöty minusta kokonaankin kyseenalainen. Itse en enää ikuna ymppää mitään!
-
Muistelisin että ymppibakteeeri säilyy lohkolla viisikin vuotta, jos sinne sillä välin kylvetään jotain kasvia, jolle se on tarkoitettu.
Itsekään en ole kovin vakuuttunut koko asiasta, mutta meillä on 4 vuoden viljelykierto joka tuo lohkolle aina apilakesannon, eli kaikilla lohkoilla on kerran ympätty virnaa ja apilaa, ja jos sitä siellä on, niin sitten on...
-
joka keväinen ongelma:
onko virnojen ymppäämisestä OIKEASTI mitään käytännön hyötyä? kannattaako niitä ees ostaa...?
No niin, tässä valmistajan (ja alaa tutkineen) kommentti. Eli sillä varauksella.
JOS maassa on hyvä typpibakteeripopulaatio, ei ymppäyksellä saavuteta sadonlisäystä, kun maan omat bakut hoitaa homman kuitenkin.
Meillä maan happamuus ja luontainen typpibakteeripopulaatio korreloivat keskenään. Pääsääntö on, että kun pH on 5.8 tai korkeampi, maassa on riittävästi typpibakteereita. Happamammissa oloissa, erityisesti jos "miesmuistiin" ei näiden virnan typpibakteereiden isäntäkasveja (virnat, herne, härkäpapu) ole viljelty, luontainen typpibakteeripopulaatio on vähäinen ja tehoton, sadonlisäystä on odotettavissa.
Näin vakiintuneilla pelloilla, ilmeisesti jos raivio on suoraan kalkittu kuutoseen tai korkeampaan pH-tasoon, ymppäys eka kerralla auttaa. Toisaalta alustavien havaintojen pohjalta näyttää siltä, että ainakin pitkään luomuviljellyissä pelloilla, vaikka pH olisi alle optimin, peltoon vakiintuu riittävän tehokas populaatio nystyräbakteereita.
ELI ymppäys on käytännössä hyödyksi usein, kun otetaan pitkästä aikaa palkokasvit viljelykiertoon. Sen sijaan vakiintuneessa tilanteessa ei hyötyä enää saavuteta.
Vielä yksi jako, kasvilajista riippuen. Apilat sekä herne/virna -porukka eli kasvit, joilla on lähisukulaisia luonnonvaraisessa kasvilajistossamme. Näillä pätee tuo pH -tarina. Sen sijaan yleensä keltamaite, lupiinit ja sinimailanen tarvitsevat ymppäyksen yleensä nystyröityäkseen (niiden nystyräbakteereita löytyy ehkä 10-20 % pelloista, painopiste Lounais-Suomessa). Vuohenherneen nystyräbakteereita ei "luonnontilaisista" suomalaisista peltomaista ole löydetty.
Myönnän tämän eli tunnustan bisnekseni (typpibakteeriymppien tuotanto) vaikeuden liiketoimintana: en saa asiakkaitani pysyvään riippuvuussuhteeseen. Virnan siemenkauppiaan luo on tarve mennä aina uudestaan ja uudestaan, typpibakteeriymppäyksestä selviää kertalaakista.
Halukkaille voin kaivella jotain kirjallisia dokumentteja, omani ovat ajalta ennen nettiä. Koetan ensi talvena työstää kotisivuille www.elomestari.fi tuoreempaa ja syvällisempää tavaraa aiheesta.
Terveisin,
Petri Leinonen
-
jatkokysymmys:
jos kylvössä lohko jolla ei ole aikasemmin ollut apilaa yms. ja ymppäyksellä voitaisiin siis olettaa olevan sadonlisäystä.
niiin pitääkö ymppäys tehdä niinkuin ohjeissa ohjeistetaan, betonimyllylä sekoittaa yms.?
ku itse olen joskus hajoillut tohon ymppäykseen ja nakellut vaan ympit siementen sekaan sen kummemmin siemeniä kostuttamatta ja hyvin on homma pelannut.... : ;D
-
jatkokysymmys:
jos kylvössä lohko jolla ei ole aikasemmin ollut apilaa yms. ja ymppäyksellä voitaisiin siis olettaa olevan sadonlisäystä.
niiin pitääkö ymppäys tehdä niinkuin ohjeissa ohjeistetaan, betonimyllylä sekoittaa yms.?
ku itse olen joskus hajoillut tohon ymppäykseen ja nakellut vaan ympit siementen sekaan sen kummemmin siemeniä kostuttamatta ja hyvin on homma pelannut.... : ;D
Kyllähän pienempinä erinä voi tehdä vaikkapa korveessa kepillä sekoittamalla, vaikka noin 10 kilon annoksina. On aika nopea sekoittaa. Tietysti jos kolmatta tonnia on ympättäviä virnoja niin alkaa olla työlästä... Ei kai missään ohjeissa siemeniä käsketä kostuttaa vaan ymppäysaine joka sitten sekoitetaan siemeniin voimakkaasti sekoittaen. Luulen että jos et tee ohjeiden mukaan ymppäystä niin turhaan teet ollenkaan.
-
Korveessa? Mitä ihmettä? Voi noita rannikkoseutulaisia.. ;D ;D
-
jatkokysymmys:
jos kylvössä lohko jolla ei ole aikasemmin ollut apilaa yms. ja ymppäyksellä voitaisiin siis olettaa olevan sadonlisäystä.
niiin pitääkö ymppäys tehdä niinkuin ohjeissa ohjeistetaan, betonimyllylä sekoittaa yms.?
ku itse olen joskus hajoillut tohon ymppäykseen ja nakellut vaan ympit siementen sekaan sen kummemmin siemeniä kostuttamatta ja hyvin on homma pelannut.... : ;D
Kyllähän pienempinä erinä voi tehdä vaikkapa korveessa kepillä sekoittamalla, vaikka noin 10 kilon annoksina. On aika nopea sekoittaa. Tietysti jos kolmatta tonnia on ympättäviä virnoja niin alkaa olla työlästä... Ei kai missään ohjeissa siemeniä käsketä kostuttaa vaan ymppäysaine joka sitten sekoitetaan siemeniin voimakkaasti sekoittaen. Luulen että jos et tee ohjeiden mukaan ymppäystä niin turhaan teet ollenkaan.
jep jep, mut lähinnä siis haen takaa, että pitääkö ymppi saada siementen pintaan, jolloin alkaa joku mirkobitoiminta yms. vai riittääkö että ymppi saadaan maahan(l. kippaa ympit siementen sekaan kylvökoneeseen)...?
-
jatkokysymmys:
jos kylvössä lohko jolla ei ole aikasemmin ollut apilaa yms. ja ymppäyksellä voitaisiin siis olettaa olevan sadonlisäystä.
niiin pitääkö ymppäys tehdä niinkuin ohjeissa ohjeistetaan, betonimyllylä sekoittaa yms.?
ku itse olen joskus hajoillut tohon ymppäykseen ja nakellut vaan ympit siementen sekaan sen kummemmin siemeniä kostuttamatta ja hyvin on homma pelannut.... : ;D
Kyllähän pienempinä erinä voi tehdä vaikkapa korveessa kepillä sekoittamalla, vaikka noin 10 kilon annoksina. On aika nopea sekoittaa. Tietysti jos kolmatta tonnia on ympättäviä virnoja niin alkaa olla työlästä... Ei kai missään ohjeissa siemeniä käsketä kostuttaa vaan ymppäysaine joka sitten sekoitetaan siemeniin voimakkaasti sekoittaen. Luulen että jos et tee ohjeiden mukaan ymppäystä niin turhaan teet ollenkaan.
jep jep, mut lähinnä siis haen takaa, että pitääkö ymppi saada siementen pintaan, jolloin alkaa joku mirkobitoiminta yms. vai riittääkö että ymppi saadaan maahan(l. kippaa ympit siementen sekaan kylvökoneeseen)...?
Joo, olikohan siinä joku reaktio. Teho saavutetaan luomalla basillille oikeat olosuhteet, eikös se veden lämpötilakin ole tarkkaan määrätty. Tuosta että pitääkö ymppäysaine olla siemenen pinnalla ei minulla ole käsitystä, periaatteessa ei koska myöhempinäkin vuosina typpibakteerit ovat maaperässä.
-
jep jep, mut lähinnä siis haen takaa, että pitääkö ymppi saada siementen pintaan, jolloin alkaa joku mirkobitoiminta yms. vai riittääkö että ymppi saadaan maahan(l. kippaa ympit siementen sekaan kylvökoneeseen)...?
Periaatteessa riittää että saadaan maahan. Mutta parempi, jos saadaan juuri sinne kehittyvän juuren luo, muutama cm siemenen alapuolelle, jonne ekat nystyrät muodostuvat. Ideaali olisi siis kylvövakoon siementen alapuolelle. Jos laitetaan ihan hajakylvönä, niin suurin osa lisätyistä nystyräbakteereista on jossain kaukana muodostasta juuresta ja näin muodoin "hukassa". Siemenen käsittely on kohtuullinen kompromissi lisättävän ymppimäärän ja sijoituksen kanssa: siemenen pinnasta maakosteudessa hieman "uivat" kehittyvän juuren mukana ja ovat nystyröimässä hetimiten, tarvittava määrä on kuitenkin vähäisempi kun että käsiteltäisiin koko pelto hajakylvönä.
Erityisesti virnoilla ja apiloilla, joilla meillä on aina peltomaassa jonkin verran luontaisia bakteereita, ymppibakteerien sijoittaminen on merkityksellistä, jotta nämä valioyksilöt (kantavalintatyötä suomalaisista peltomaista) voittaisivat kilpailussa mahdollisesti tehottomammat luontaiset. Noilla eksooteilla (vuohenherne, mailaset, keltamaite) riittää, että bakteeri saadaan peltoon jotenkin.
Eli periaatteessa joka siemeneen kannattaisi yrittää saada vähän ymppiainetta tarttumaan. Suurten määrien ymppäminen käsipelissä on kyllä työlästä. Suurmittakaavan teknisiä vaihtoehtoja ovat mielestäni mammuttisekoitin tai nestepeittaus(ruuvi)laitteisto. Lapiopelissä on vatkattu kymmenenkin tonnia, mutta vaatii hieman aikaa ja limpparia nestehukan torjumiseen.
Petri
-
Entäs jos ruiskutus ja välitön multaus ;D
-
Entäs jos ruiskutus ja välitön multaus ;D
Kyllä se toimii näinkin, mutta virnoilla on yleensä aina sen verran noita luontaisia nystyränmuodostajia, että ruiskutettu määrä on aika olematon pellon kokonaispopulaatiosta, jolloin ne luontaiset voittavat kisassa.
vähän off-topic:
Vuosia sitten eräällä tutkimustilalla kylvivät vuohenhernettä muutaman hehtaarin. Tämän nurmikasvin nystyräbakteereita ei ole ollenkaan suomalaisissa pelloissa, absoluuttisesti ei. Harjoittelija oli mennyt kylvämään, ymppipaketit jäivät konesuojan nurkkaan. Mietittiin, mitä tehdä; sitten lähetin muutaman ylimääräisen paketin, kehotin odottamaan seuraavaa sadetta ja sateen alle ruiskutettiin koko ala. Onnistui, nystyröityivät ihan kelvollisesti ja myöhempinä vuosina rehuakin tuli, ihan ilmakehän typen voimalla.
asiaan:
mutta tuskin toimii virnalla, katso pohdintaa tekstini alussa.
Petri