Lainaus käyttäjältä: Eemeli - 28.03.09 - klo:07:43

Paljonko tätä laman syvyyttä lisää ideologia, joka pitkään oli vallalla, jotta maa säilyy ja rikastuu pesemällä toistemme paitoja.

Meinaatko että lama loppuu nopeammin jos lähetämme paitamme viroon pestäväksi ja ostamme ruotsalaista maitoa? Vai mitäkö tarkoitat?

Jos lama ei loppuisi, se tekisi ainakin jotkut onnellisiksi. Mitenkä se poikien kampanja Ruotsalaisen maidon puolesta etenee??

Entäs jos kysyntä jää pysyvästi alentuneelle tasolle? Ja miten se lainaraha on parempaa pyörien pyörittämiseen kuin oma raha?
 Käytännön elämästä: Lainarahalla pyörivät pyörät eivät tuo pyörittäjälleen palkkaa niin paljon kuin pyörät jotka pyörivät omalla rahalla. Lainarahapyörillä on myös tappiollisia pyörähdyksiä.

Ei ihminen koskaan muutu, ahneus pitää huolen että kysyntä kasvaa aivan varmasti korkeammalle tasolle. Jos oma raha sattuu olemaan lopussa täytyy kone pitää lämpimänä lainarahalla.

Lainaus käyttäjältä: rene - 28.03.09 - klo:08:20

Entäs jos kysyntä jää pysyvästi alentuneelle tasolle? Ja miten se lainaraha on parempaa pyörien pyörittämiseen kuin oma raha?
 Käytännön elämästä: Lainarahalla pyörivät pyörät eivät tuo pyörittäjälleen palkkaa niin paljon kuin pyörät jotka pyörivät omalla rahalla. Lainarahapyörillä on myös tappiollisia pyörähdyksiä.

Ei ihminen koskaan muutu, ahneus pitää huolen että kysyntä kasvaa aivan varmasti korkeammalle tasolle. Jos oma raha sattuu olemaan lopussa täytyy kone pitää lämpimänä lainarahalla.

Totta, mutta ulettuukohan kasvanut kysyntä suomeen asti. Puuta, nikkeliä ydinvoimasähköä ja kauraa voidaan viedä mutta niilläkin on hintansa joka muodostuu suureksi osaksi palkoista. Sellutehtaat jotka on kerran suljettu eivät helpolla aukene. Duunarien aika on ohi. Ainoa merkittävä voimavara ja vientituote on huippuosaaminen ja teknologia jos palkat ja kustannukset ovat muun maailman yläpuolella.
 Mitäpä veikkaatte kymmenen vuoden päästä öljyn hinnaksi jos lama alkaa olla ohi ja kiinan talous on kasvanut keskimäärin 10% vuodessa ja intia kasvaa kuin kiina nyt. Voipa olla ettei ole entisiinkään valmetteihin löpöä joten ei uudetkaan mene hyvin kaupaksi ja niitäkään ei välttämättä edes valmisteta suomessa.

Velanotto on tulevasta bruttokansantuotteesta pois, korkojen kanssa. Ja velanotto sinällään ei välttämättä edes lisää BKT:ta.
 
  Yksi lysti oikeastaan on mistä lama johtuu, menneisyyden kokemukset tietysti pitää huomioida. Tärkeämpää on katsoa tämän hetken tilanne ja elää sen mukaan huomioiden tulevaisuuden uhat, mahdollisuudet, heikkoudet ja vahvuudet.

 Tulevaisuuteen varautuminen tapahtuu parhaiten siten että ei päästetä ihmisiä liian helposti toimettomiksi sohvan ja television väliin. Jos ei ole töitä niin silloin laitetaan kouluun.

 Rahoitusmarkkinoiden toipuminen auttaa lamaan pitkällä viiveellä, ainakin vuosi siitä vielä menee eteenpäin ennen kuin on merkittävästi työllisyys parantunut. Väittäisin että todennäköisemmin kolme vuotta. Ja mikä pahinta juuri noina kolmena vuonna elvytys olisi tehokasta ja siihen pitäisi riittää paukkuja.

Totta, mutta Suomi kuten muutkin pienet maat, on hyvin riippuvainen viennistä, päinvastoin kuin suuret maat, joille vientimarkkinat ei ole taloutta pyörittäviä rattaita, vaan kotimarkkinat.
Suomi ei saa  vientiä liikkeelle omin voimin, koska viennin kysynnän laantuminen ei johdu Suomen omista toimista.

Joten jäljelle jää, kotimarkkinoiden pyörittäminen ostovoimaa kasvattamalla tai rajut leikkaukset, jotka syventää lamaa oleellisesti.
Jälkimmäistä olemme kokeilleet ja sen huoksi havainneet, viime laman takia suomessa meni nurin noin 100 000 pien ja perheyritystä, myös kaikki tukea saaneet pankit meni nurin lopulta.

Itse kokeilisin nyt toista tapaa, eli pitäisin kiinni ostovoimasta ja velanmaksukyvystä, vaikka elvyttämällä velaksi.
Näinhän hallitus myös toimii.
Riski tässä on tietenkin se, ettei lama lopukkaan seuraavan kolmen-neljän vuoden aikana, jolloin joudutaan jokatapauksessa sitten menemään leikkauksiin, joka johtaa elintason alenemiseen, sekä konkurssiaaltoon.

Lainaus käyttäjältä: Hakamaa - 28.03.09 - klo:08:36

Lainaus käyttäjältä: rene - 28.03.09 - klo:08:20

Entäs jos kysyntä jää pysyvästi alentuneelle tasolle? Ja miten se lainaraha on parempaa pyörien pyörittämiseen kuin oma raha?
 Käytännön elämästä: Lainarahalla pyörivät pyörät eivät tuo pyörittäjälleen palkkaa niin paljon kuin pyörät jotka pyörivät omalla rahalla. Lainarahapyörillä on myös tappiollisia pyörähdyksiä.

Ei ihminen koskaan muutu, ahneus pitää huolen että kysyntä kasvaa aivan varmasti korkeammalle tasolle. Jos oma raha sattuu olemaan lopussa täytyy kone pitää lämpimänä lainarahalla.

Totta, mutta ulettuukohan kasvanut kysyntä suomeen asti. Puuta, nikkeliä ydinvoimasähköä ja kauraa voidaan viedä mutta niilläkin on hintansa joka muodostuu suureksi osaksi palkoista. Sellutehtaat jotka on kerran suljettu eivät helpolla aukene. Duunarien aika on ohi. Ainoa merkittävä voimavara ja vientituote on huippuosaaminen ja teknologia jos palkat ja kustannukset ovat muun maailman yläpuolella.
 Mitäpä veikkaatte kymmenen vuoden päästä öljyn hinnaksi jos lama alkaa olla ohi ja kiinan talous on kasvanut keskimäärin 10% vuodessa ja intia kasvaa kuin kiina nyt. Voipa olla ettei ole entisiinkään valmetteihin löpöä joten ei uudetkaan mene hyvin kaupaksi ja niitäkään ei välttämättä edes valmisteta suomessa.

Öljynhinta ei ole ratkaiseva tekiä vaan saatavuus . 1939 Suomi joutui pakkotilanteeseen tuontiöljyn takia , eli omaa öljyntuotantoa ei ollut . Häkäpönttö kaikessa karmeudessaan pelasti silloin . Öljy joudutaan joka tapauksessa korvaamaan joskus , aikaa on vielä kehitellä .