Velanotto on tulevasta bruttokansantuotteesta pois, korkojen kanssa. Ja velanotto sinällään ei välttämättä edes lisää BKT:ta.
Yksi lysti oikeastaan on mistä lama johtuu, menneisyyden kokemukset tietysti pitää huomioida. Tärkeämpää on katsoa tämän hetken tilanne ja elää sen mukaan huomioiden tulevaisuuden uhat, mahdollisuudet, heikkoudet ja vahvuudet.
Tulevaisuuteen varautuminen tapahtuu parhaiten siten että ei päästetä ihmisiä liian helposti toimettomiksi sohvan ja television väliin. Jos ei ole töitä niin silloin laitetaan kouluun.
Rahoitusmarkkinoiden toipuminen auttaa lamaan pitkällä viiveellä, ainakin vuosi siitä vielä menee eteenpäin ennen kuin on merkittävästi työllisyys parantunut. Väittäisin että todennäköisemmin kolme vuotta. Ja mikä pahinta juuri noina kolmena vuonna elvytys olisi tehokasta ja siihen pitäisi riittää paukkuja.
Totta, mutta Suomi kuten muutkin pienet maat, on hyvin riippuvainen viennistä, päinvastoin kuin suuret maat, joille vientimarkkinat ei ole taloutta pyörittäviä rattaita, vaan kotimarkkinat.
Suomi ei saa vientiä liikkeelle omin voimin, koska viennin kysynnän laantuminen ei johdu Suomen omista toimista.
Joten jäljelle jää, kotimarkkinoiden pyörittäminen ostovoimaa kasvattamalla tai rajut leikkaukset, jotka syventää lamaa oleellisesti.
Jälkimmäistä olemme kokeilleet ja sen huoksi havainneet, viime laman takia suomessa meni nurin noin 100 000 pien ja perheyritystä, myös kaikki tukea saaneet pankit meni nurin lopulta.
Itse kokeilisin nyt toista tapaa, eli pitäisin kiinni ostovoimasta ja velanmaksukyvystä, vaikka elvyttämällä velaksi.
Näinhän hallitus myös toimii.
Riski tässä on tietenkin se, ettei lama lopukkaan seuraavan kolmen-neljän vuoden aikana, jolloin joudutaan jokatapauksessa sitten menemään leikkauksiin, joka johtaa elintason alenemiseen, sekä konkurssiaaltoon.