Istuu joulumuori mökissäsä
mielin haekehin
kun mieltään toasa askarruttaa
oatos, mitä vaekehin
että minkätähen joulupukkie
oattona, ei kotonasa näy
se kaet jonkun lesken luona
vierahissa käy
Kahtokaa kun joulumuori laesinkaan
ei usko jolupukkiin
ja se uunin eissä kierroksija
polokasee toas rukkiin
ja sen rattaat pyörii vinhasti
voehan saakeri
mistä joulumuorin rukkiin
soatas pantuo laakeri
No onhan pukki selitelly
muorillesa poessaoloaan
ja sannoo että veärään reikään
ruukova ei panna moloaan
vaen lahajoja hän viepi sillon
kilttein lasten luo
vaen turhoa on selitellä
ei sitä usko muori tuo
Kahtokao kun joulumuori laesinkaan
ei usko joulupukkiin
ja se uunin eissä kierroksia
polokasee taas rukkiin
ja siitä hajovaapi polojinpuu
ja katkijaapi joku tappi
melekeen sihinätä kuuluu
kun kiehuu muorin sappi
Voe ystäväni armaat, miten saatas
muori uskomaan
että minkätähen pukki tekkee
joulun aekaan reissujaan
vaen kuunteleisko muori meitä
vaekka yhteen eäneen huuvveltaes
taekka supateltas korvaan
eli poskillesa suuvveltaes
Vaen siltikään se joulumuori
ei uskos joulupukkiin
ja vihapäessään paskantaesi
joulupukin villasukkiin
että aattoaamuna se pukki
kovin ihimetteleis tuota
vaen aattelisi, puhtaat sukat
hajen naapurista, yhen lesken luota...
Elämä on parasta kometiijjaa
