Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 03.11.18 - klo:10:12

Lainaus käyttäjältä: Puuha-Pete - 03.11.18 - klo:10:10

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 03.11.18 - klo:07:35

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.11.18 - klo:17:30

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.11.18 - klo:09:18

Lainaus käyttäjältä: +200 - 02.11.18 - klo:08:33

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.11.18 - klo:08:18

Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...

Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..

Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.

Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.

Kuinkas esim skänä,kun sen kylvöikkuna on vain kakspäivää?

Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa 

Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä  Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa 

Kaikki siemenet on pinnassa jos 2,5 metriselle tuon alan kylvää . On nimittäin kokemusta .

Olisit äestänyt kunnolla.

Noin 20% jyvistä jää pinnalle?

..ja paskat...

Tumessa oli tuo vika joskus mutta ne sai korjattua .

Tää 20% oli vaan pikku piikki päkkärille.

Olen kanssasi asiasta samaa mieltä, liiallisesta vauhdista kylväessä,  varsinkin vanhemmalla koneella, ei ole kuin haittaa.

Samaa mieltä .

Samaa mieltä vauhdista. Äkeen kaa myös. Ja monen muun vehkeen.
Ja ihmettelen suuresti eikö oo vara jalkautua siltä grammerilta tonkimaan jälkiään.
Onhan nämä kantapään kautta osin opittu,en puutu keskusteluun montako ha valmista tunnissa. Tasaisista oraista orkkuni saan, ja ku tuommosen valtatien varteen niitä poutakeväänä taikoo niin niistä ite tarvihe puhuakkaan,aiheuttavat sitä puhetta ihan itestään.
Niinku esimerkiksi että on sillä hyvät maat...

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.11.18 - klo:09:18

Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa 

Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä  Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa 

Lasketaas taasiinsa:

- 20 ha ja 14 h työpäivä josta kus/kahvi/ruokailuun käytetään 1 tunti --> 13 h tehollista kylvötyötä

- 2,5 m nostolaitekoneella kylvää n. hehtaarin kertatäytöllä --> 20 ha 20 täyttöä 'a 15 min -->  5 h täyttöihin

=JOS kylvökones jatkuvasti liikkeellä on ajonopeus 10 km/h SIIS ympyräkylvönä....päistesohlaamiseen kuluu aikaa n. 20 %

=ajonopeus nousee --> tarvii ajaa n. 12,5 km/h


Kyl sorkkiksen muistelossa taitaa olla perää.

Offtopic...aikoinaan neuvottiin etteivät varsinkaan perävaunut sovi yhteiskäyttöön öljyjen sekoittumisen takia (isot kippisylinterit vetävät paljon öljyä....)

Ei se yksitoiminen (isokaan) kippisylinteri sisällä paljoakaan öljyä alhaalla ollessaan, hiukan lisäksi letkussa. Hydrauliset takalaidat ja koukkuvaihtolavat on asia erikseen kaksitoimisine sylintereineen.

Mutta aiheeseen. Torjuntaineiden levitykseen voisi ajatella pieniä koneita tai droneja kameranäöllä ja (rikka)kasvintunnistuksella. Säästö rahallisesti suuri ja vielä suurempi hyöty ympäristölle ja itse viljelykasville. Viime syksyn Agritechnikassa oli jo muistaakseni Amazonen ruiskussa suutinkohtainen kameraan perustuva ruiskutus. En kysellyt sen tarkempaan, mutta esittelyvideon perusteella se ilmeisesti kykeni sänkipellolta erottamaan vihreät tupsut ja ruiskuttamaan glyfot siihen kohtaan.

Muutenkin voisi ajatella, että olisi drone-armeija, joka hoitaisi jyväkohtaisen (suora)kylvön, raekohtaisen täsmälannoituksen, kasvikohtaisen ruiskutuksen ja tähkäkohtaisen sadonkorjuun. Vähän kuin mehiläisyhdyskunta.

Mutta aiheeseen. Torjuntaineiden levitykseen voisi ajatella pieniä koneita tai droneja kameranäöllä ja (rikka)kasvintunnistuksella. Säästö rahallisesti suuri ja vielä suurempi hyöty ympäristölle ja itse viljelykasville. Viime syksyn Agritechnikassa oli jo muistaakseni Amazonen ruiskussa suutinkohtainen kameraan perustuva ruiskutus. En kysellyt sen tarkempaan, mutta esittelyvideon perusteella se ilmeisesti kykeni sänkipellolta erottamaan vihreät tupsut ja ruiskuttamaan glyfot siihen kohtaan.

Tänä vuonna kävelin pellot läpi suihkepullon kanssa, vihreät tupsut erottui sängestä hyvin ilman mitään konenäkösysteemiäkin. Laitteistokustannus 2.50 eur ja glysosaattia kului noin desilitra niin melko ympäristöystävällistäkin.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 03.11.18 - klo:12:39

Mutta aiheeseen. Torjuntaineiden levitykseen voisi ajatella pieniä koneita tai droneja kameranäöllä ja (rikka)kasvintunnistuksella. Säästö rahallisesti suuri ja vielä suurempi hyöty ympäristölle ja itse viljelykasville. Viime syksyn Agritechnikassa oli jo muistaakseni Amazonen ruiskussa suutinkohtainen kameraan perustuva ruiskutus. En kysellyt sen tarkempaan, mutta esittelyvideon perusteella se ilmeisesti kykeni sänkipellolta erottamaan vihreät tupsut ja ruiskuttamaan glyfot siihen kohtaan.

Tänä vuonna kävelin pellot läpi suihkepullon kanssa, vihreät tupsut erottui sängestä hyvin ilman mitään konenäkösysteemiäkin. Laitteistokustannus 2.50 eur ja glysosaattia kului noin desilitra niin melko ympäristöystävällistäkin.

  Riippuu tupsujen määrästä per ha kui motivoi kävellä spraypullon kaa.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 03.11.18 - klo:12:39

Mutta aiheeseen. Torjuntaineiden levitykseen voisi ajatella pieniä koneita tai droneja kameranäöllä ja (rikka)kasvintunnistuksella. Säästö rahallisesti suuri ja vielä suurempi hyöty ympäristölle ja itse viljelykasville. Viime syksyn Agritechnikassa oli jo muistaakseni Amazonen ruiskussa suutinkohtainen kameraan perustuva ruiskutus. En kysellyt sen tarkempaan, mutta esittelyvideon perusteella se ilmeisesti kykeni sänkipellolta erottamaan vihreät tupsut ja ruiskuttamaan glyfot siihen kohtaan.

Tänä vuonna kävelin pellot läpi suihkepullon kanssa, vihreät tupsut erottui sängestä hyvin ilman mitään konenäkösysteemiäkin. Laitteistokustannus 2.50 eur ja glysosaattia kului noin desilitra niin melko ympäristöystävällistäkin.

Ennen lehmät lypsettiin käsin.

Ennen lehmät lypsettiin käsin.

Euroopanlaajuisesti toteutettuna paras tapa saada maidon hinta kunnon nousuun.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 03.11.18 - klo:17:32

Ennen lehmät lypsettiin käsin.

Euroopanlaajuisesti toteutettuna paras tapa saada maidon hinta kunnon nousuun.

 Kuinka paljon maidosta pitäis silloin maksaa että olis käsinlypsäjän elintaso sama kuin ropottilypsäjällä nykyhinnoin?