Harjalle täytyis saada I-palkkia kiskonostinta varten kiinni. Tavan kattoristikot siis, I-palkki 120 -millistä (korkeussuunnassa), sähköketjutalja siirtovaunulla pitäisi saadaa rullamaan eestaas pitkin kiskoa. Mistä ja millaisia kiinnikkeitä pitää etsiä, nythän ei tarvitse saada palkkia "kattoon" kiinni, kun ristikon kylkeä on myös käytössä. Luulisi olevan lujuusopillisesti helpompi kuin "kattoon".  Näppärä mieshän nysväisi itse, mutta kun ristikoita on noin 50 kpl ja kiskoa 40 metriä, niin valmis ratkaisu houkuttelee...

Petri

Harjalle täytyis saada I-palkkia kiskonostinta varten kiinni. Tavan kattoristikot siis, I-palkki 120 -millistä (korkeussuunnassa), sähköketjutalja siirtovaunulla pitäisi saadaa rullamaan eestaas pitkin kiskoa. Mistä ja millaisia kiinnikkeitä pitää etsiä, nythän ei tarvitse saada palkkia "kattoon" kiinni, kun ristikon kylkeä on myös käytössä. Luulisi olevan lujuusopillisesti helpompi kuin "kattoon".  Näppärä mieshän nysväisi itse, mutta kun ristikoita on noin 50 kpl ja kiskoa 40 metriä, niin valmis ratkaisu houkuttelee...

Petri

Onhan kattotuolien mitoituksessa huomioitu kiskonostin? Meinaan että kantavuus riittää?

Kyllähän tuollainen tieto kuuluisi rakennekuvista löytyä jos sellaiset on rakennuksesta/kattotuoleista, ihan miten tahansa mitään ei ole luvallista kattotuoleihin ominpäin lähteä kiinnittämään vaan pitää löytyä laskelmat paperilta ja myös oikeat kiinnitys systeemit jotta lujuudet täyttyy.

Harjalle täytyis saada I-palkkia kiskonostinta varten kiinni. Tavan kattoristikot siis, I-palkki 120 -millistä (korkeussuunnassa), sähköketjutalja siirtovaunulla pitäisi saadaa rullamaan eestaas pitkin kiskoa. Mistä ja millaisia kiinnikkeitä pitää etsiä, nythän ei tarvitse saada palkkia "kattoon" kiinni, kun ristikon kylkeä on myös käytössä. Luulisi olevan lujuusopillisesti helpompi kuin "kattoon".  Näppärä mieshän nysväisi itse, mutta kun ristikoita on noin 50 kpl ja kiskoa 40 metriä, niin valmis ratkaisu houkuttelee...

Petri

         Aiotko nostaa lampaan karsinasta ja teurastaa ite?

Harjalle täytyis saada I-palkkia kiskonostinta varten kiinni. Tavan kattoristikot siis, I-palkki 120 -millistä (korkeussuunnassa), sähköketjutalja siirtovaunulla pitäisi saadaa rullamaan eestaas pitkin kiskoa. Mistä ja millaisia kiinnikkeitä pitää etsiä, nythän ei tarvitse saada palkkia "kattoon" kiinni, kun ristikon kylkeä on myös käytössä. Luulisi olevan lujuusopillisesti helpompi kuin "kattoon".  Näppärä mieshän nysväisi itse, mutta kun ristikoita on noin 50 kpl ja kiskoa 40 metriä, niin valmis ratkaisu houkuttelee...

Petri

Niinkuin muutkin epäilee, onhan laskelmissa huomioitu tuo pistekuorma nostimesta? 120 mm I-palkki kuitenkin mahdollistaa useiden tonnien nostimen.

Kissa tulee kulkemaan alalaipassa, joten kiinnitys ylälaipasta jollain kynsillä. Tuossa linkkiä:
http://www.onninen.com/finland/Tuotteet/LampoVesituotteet/LampoVesi6/Pages/Default.aspx kohta kiinnittimet, näyttiolevan joitain "irtokynsiä".  Yleenä mitä olen itse näiden kanssa pelannut, niin Kynnet voi jostain löytää, mutta näitä varten tarttee yleensä tehdä tapauskohtainen kiinnike seinän tms ja kynsien väliin.

Itsekin tekemällä voi päästä helpolla, jos järjestää kiskon tuennan "roikkuvasti". Ylälaippoihin reiät ja kierretangolla kattoon tms jossa erillinen seinäkiinnike. Pääsee reikien poraamisella, ripoja ja reikälevyjä voi löytää valmiinakin. Hitsaaminen näistä yleensä tekee hankalampia.

En tiedä kattosi rakennetta, mutta ristikkoon ei pitäs kiinnitellä isoja pistekuormia, jos niitä ei ennalta ole sinne suunniteltu. Katon rakenteen sen salliessa kattoa pitkin saisi nostinkuormat jaettua edullisemmin ristikoille.

Ilmeisesti ajattelit oikeasti nostaa jotain painavampaa? Pienempiin nostoihin(lampaat ) olisin itse hommannut kylmämuovattua C-profiilia, joka on 1000 kertaa helpompi kiinnittää ja kiinnitystarpeitakin löytyy.

Niin ja riippuen tietysti palkin käyttöasteesta, niin eihän sitä joka ristikkoon tarvitse kiinnittää...

ite laitoin navettaan vastaavan kiskon ruokkijalle niin lankku alapaarteiden päälle ja kiskosta joka toiseen väliin kierretanko hitsattuna. ja se lankusta läpi ja mutteri päähän. minulla toki oli navetan katto siinä joka täytyi puhkoa. ainoa ikävä juttu oli kun kiskohan vääntyy kun siihen hitraa yläpuolelle piti lämmitellä vähän altakin.

ite laitoin navettaan vastaavan kiskon ruokkijalle niin lankku alapaarteiden päälle ja kiskosta joka toiseen väliin kierretanko hitsattuna. ja se lankusta läpi ja mutteri päähän. minulla toki oli navetan katto siinä joka täytyi puhkoa. ainoa ikävä juttu oli kun kiskohan vääntyy kun siihen hitraa yläpuolelle piti lämmitellä vähän altakin.

Täytyy vähän mitata, saako sinne pujoteltua lankun - ja jos hitsaamisen sijasta poraa sen kierretangon, niin ei vääntyilekään.

Toisin kun moni edellä on epäillyt, on tällainen pistekuorma kulkenut koko ajan suunnitelmissa mukana, rakennusluvasta ristikkotarjouspyyntöön ja vielä ostovaiheeseenkin. Tosin 120 mm palkki lienee liikaa, kun ei nosturin kapasiteettikaan ole kuin 250 kg, ehkä 100 mm I riittää aivan hyvin.

Mutta en vieläkään ole 100% innostunut, tässäkin jää sitä poraamista... Nuo nostimien siirtovaunut näyttävät kauttaaltaan olevan I-palkille, joten se C ei oikein käy.

Petri

...Tosin 120 mm palkki lienee liikaa, kun ei nosturin kapasiteettikaan ole kuin 250 kg, ehkä 100 mm I riittää aivan hyvin. ...

Mulla oli tuon kokoluokan sähkövinssi verstaan katossa. Kiskona oli se paksumpi IKH -liikkeen myymä ovikisko, jonka selkään hitsasin latat ja ruuvasin niistä kattokannattajiin (rakenteessa oli harjapalkki ja 2x5" kannattajat). Kahden oven rullat pulttasin vinssin runkoon ja ketjun laitoin käyttökahvan johtoon vedonpoistoksi - siitä vetelin keksintöä päästä päähän! Todellisesta kuormasta en tiedä, siirsin silä renkaita ja kausityökoneita ylävarastoon. Ehkä 100-150 kg oli maksimi kuorma.

Lainaus käyttäjältä: jupe - 18.02.09 - klo:22:02

ite laitoin navettaan vastaavan kiskon ruokkijalle niin lankku alapaarteiden päälle ja kiskosta joka toiseen väliin kierretanko hitsattuna. ja se lankusta läpi ja mutteri päähän. minulla toki oli navetan katto siinä joka täytyi puhkoa. ainoa ikävä juttu oli kun kiskohan vääntyy kun siihen hitraa yläpuolelle piti lämmitellä vähän altakin.

Täytyy vähän mitata, saako sinne pujoteltua lankun - ja jos hitsaamisen sijasta poraa sen kierretangon, niin ei vääntyilekään.

Toisin kun moni edellä on epäillyt, on tällainen pistekuorma kulkenut koko ajan suunnitelmissa mukana, rakennusluvasta ristikkotarjouspyyntöön ja vielä ostovaiheeseenkin. Tosin 120 mm palkki lienee liikaa, kun ei nosturin kapasiteettikaan ole kuin 250 kg, ehkä 100 mm I riittää aivan hyvin.

Mutta en vieläkään ole 100% innostunut, tässäkin jää sitä poraamista... Nuo nostimien siirtovaunut näyttävät kauttaaltaan olevan I-palkille, joten se C ei oikein käy.

Petri

Kato esim ikh:n nettisivuilta "ovikisko" hakusanalla liukuovitarvikkeet. Lupaavat C-palkille 250 kg kuormaa tukivälin ollessa 60-120 cm. Tuolle C-profiilille löytyy vinopino erilaisia kannakkeita, kisko on kevyttä ja helppo asentaa. Tuohon vois kait vielä saada esim mutkia. Mutta tuo kisko on kyllä aika tyyristä, mutta ei 100-I:kään ilmaista ole, puhumattakaan asennustyön ajasta.

Onko helpompi tehdä valmiiden rullastojen avulla 1 siirtovaunu nostimelle vai 50 I-palkin kannaketta lähes tyhjästä??

Kannattaa sitten huomioida että ovikiskot ei sitten kestä juurikaan sivuttaista kuormaa, mitä taas tuollainen i-palkki kestää.

Pitää olla sitten riittävän järeää se ovikisko C palkki.alkaa heikot leviämään alareunasta ja rullasto tippuu alas

Sehä riippuu täysin nostimen kapasiteetista. 1/4 t nosturilla kestää kisko kuin kisko. 

Jatketaanpa vähän aiheesta... Lujuuslaskenta ei ole vahvuuksiani, ja nyt pitäisi päättää, kuinka järeää I-palkkia (INP) pitäisi kattoon laittaa. Eli kattotuoliväli 900 m, maksimikuorma (nostin + kuorma) 300 kg. Näppituntumalta tuntuu, että 120 mm on liikaa, mutta riittääkö 80 mm? Onkos jossain näitä lujuuksia tulkattuna kansantajuiseen muotoon?

Petri

Jatketaanpa vähän aiheesta... Lujuuslaskenta ei ole vahvuuksiani, ja nyt pitäisi päättää, kuinka järeää I-palkkia (INP) pitäisi kattoon laittaa. Eli kattotuoliväli 900 m, maksimikuorma (nostin + kuorma) 300 kg. Näppituntumalta tuntuu, että 120 mm on liikaa, mutta riittääkö 80 mm? Onkos jossain näitä lujuuksia tulkattuna kansantajuiseen muotoon?

Petri

Netistä nyt löytyy sekalainen määrä kaikkia luentomonisteita tms, jossa selitetty taivutetun palkin mitoitusta, mutta mitään yleispätevää ymmärrystä niistä on vaikea saada. Esim Pennanen, lujuusopin perusteet antaa aika hyvät valmiudet käsikaavamitoituksen ymmärtämiseen.

Mutta lyhyesti:

Palkkisi jännitykset muodostuvat pääasiassa kuorman aiheuttamasta taivutuksesta. Hiukan myös leikkaus ja vetovoimia esiintyy, mutta noiden merkitys on yleensä mitätön hoikilla palkeilla.

Taivutusjännitys=taivutusmomentti/palkkiprofiilin taivutusvastus(sigma=M/W)

Taivutusmomentti riippuu tuennasta ja kuorman jakaantumisesta, siulla voidaan olettaa nivelöidyt tuet päissä(löysä tuenta) ja pistevoima keskellä. Eli M=FL/4 missä F voima ja L tukiväli, Tällöin tulee sun spekseillä M=662000 Nmm

Mitoitetaan palkkis myötörajan suhteen, joka on nykyisin huonoimmillaan 235 N/mm². Tuo arvo vastaa terästä S235(FE37). Käytetään varmuutta 2, jolloin saadaan sallituksi jännitykseksi 235/2=117N/mm².

Alkuperäistää kaavaa jännitykseksi mulkkaamalla saadaan vaadittavaksi taivutusvastukseksi W=M/Sigma_sallittu, eli siun tapauksessa 5659 mm³. INP 80 taivutusvastus on luokkaa 19000 mm³ Eli tulee toimimaan vaikka tuolla INP 80. Tietysti näiden lisäksi pitäisi huomioida liuta muita asioita, mm laippojen paikallinen taivutus, stabiliteetti, siirtymät tms, tuennan vaikutus mutta tässä tapauksessa ne voidaan jättää huomioimatta

Lyhyestä virsi kaunis