Lainaus käyttäjältä: Eemeli - 06.04.18 - klo:06:17

Taitaa olla enempi pellonmuotojen oikomisia, peltojen yhdistämisiä.

Harvoin enää satoja hehtaareita kivikkoon uutta peltoa.

Pellot kun  on tehty jo aikanansa, ennen tukipolitiikan vääristymistä.

Joo ei sellaisia paloja enää ole etelässä mihin satoja hehtaareja tehdään uutta. Etelän pellon hinnalla en kyllä yhtään ihmettele jos joku eläintila näkee järkeväksi tehdä lannanlevitysalaa ja rehualaa vaikkei tukia saisikaan. Mitään järkeähän tuossa ei ole. En ainakaan minä oikein ymmärrä. Sikapuoli ei ainakaan kestä tuetonta peltoa. Ennemmin kannattaisi vähentää eläimiä jos kerran lannanlevitysalasta on pulaa. Mutta tuollaiset lohkojen yhdistämiset ja oikomiset niin niiden vuoksi raivaaminen on kovinkin järkevää. Isosta lohkokoosta on harvemmin haittaa.

no keskihinta on 9000€/hehtaari Suomessa. Etelässä liikutaan jossain 15k€/hehtaari. 2000€/hehtaari maapohja, 2000€/raivaus, 3000€ salaojitus, 1000€ kalkkia/kuonaa. Pelto maksoi 8000€/hehtaari. Eli alkaa olla jo puolet halvempi se raivio kuin ostopelto. Maapohja menee metsäverotukseen. Ainoa mikä tuosta ei kelpaa verovähenykseksi on RAIVAUS!

Aikas halvalla saat pelloksi kelpaavaa metsä(pohjaa) ostettua.

Aikas halvalla saat pelloksi kelpaavaa metsä(pohjaa) ostettua.

No on tuo 4 kertainen hinta arvio mikä täällä on metsäpohjalla.

Jossain mainitaan hakatun metsäpohjan arvon olevan negatiivinen !

Menikös siinä muuten 10-20 vuotta kun vanhan hömppäpellon saa taas kasvuun ?

Miten kauan 500 €/ha mettäpohjasta tehdyn pellon kasvuun saanti aika sitten lienee ?

Jossain mainitaan hakatun metsäpohjan arvon olevan negatiivinen !

Menikös siinä muuten 10-20 vuotta kun vanhan hömppäpellon saa taas kasvuun ?

Miten kauan 500 €/ha mettäpohjasta tehdyn pellon kasvuun saanti aika sitten lienee ?

Meniskö sama aika. Käytännössä samat toimet tarvii LHP pelto kuin raiviokin. Erona vain että raivaus jää pois. Raivio ei vaan maksa 15k€/hehtaari.

Lainaus käyttäjältä: totuuden torvi - 06.04.18 - klo:07:11

Kyllä tasaista alustaa oli tuli pelloksi.

+200 was consulting there?

Jees,ai sei to tem:moor kääs jang men.
Olin joskus kattelemas siinä keskustan lähellä aurasalaoja näytöstä.Vähä oli raivio liian savisen näköinen mun makuun.Kylvö ikkuna oli vain 45vrk lyhyempi kuin prunninevalla.

ite aikoinani sain vuokralle pellon jossa oli kasvatettu kiinankaalia pari kolme vuotta.   meni melkein 5-6 vuotta saaha se sellaseen kuntoon että antoi satoa viljalla tahi heinällä.   ikuna en ole ymmärtänny miten sen voi ajaa niiiiin huonoon kuntoon, raiteet näky monta vuotta kasvustossa.           aiemmin ei kallioista harmia mutta tuon jälkeen olis pitänny ajaa muutama sata kuutioa maata siihen.       ja maat hietamoreenia.

ite aikoinani sain vuokralle pellon jossa oli kasvatettu kiinankaalia pari kolme vuotta.   meni melkein 5-6 vuotta saaha se sellaseen kuntoon että antoi satoa viljalla tahi heinällä.   ikuna en ole ymmärtänny miten sen voi ajaa niiiiin huonoon kuntoon, raiteet näky monta vuotta kasvustossa.           aiemmin ei kallioista harmia mutta tuon jälkeen olis pitänny ajaa muutama sata kuutioa maata siihen.       ja maat hietamoreenia.

Mitäs vuokrasit Teuvon jäläkeen

Voivat olla kantoenergiaakin. Salossa taidetaan lämpökeskuksessa polttaa haketettuja kantoja.

-SS-

Voi olla notta hakettaa, mutta ei niistä kukaan mitään maksa kannonkasvattajalle.

Väittävät, että kuusikon jälkeen kantojen poisto vähentää maannouseman riskiä paremmin kuin kemiallinen torjunta ? En tiedä, onko perää. Kuusta tahtoo helpommin nousta savisemmille metsäpalstoille. 

Joo löysin paikkakuntalaisen mielipidekirjoituksen tästä sinänsä asiaan kuulumattomasta aiheesta. Mutta siis voi sillä kantojen nostolla olla hyötytavoite metsänomistajallekin. Lannoitusta voi tehdä tuhkalla ja jollakin metsäurealla kyllä.

http://velipohjonen.blogspot.fi/2017/02/kantojen-nosto-energiaksi-muuttaa.html

-SS-

Väittävät, että kuusikon jälkeen kantojen poisto vähentää maannouseman riskiä paremmin kuin kemiallinen torjunta ? En tiedä, onko perää. Kuusta tahtoo helpommin nousta savisemmille metsäpalstoille. 

Joo löysin paikkakuntalaisen mielipidekirjoituksen tästä sinänsä asiaan kuulumattomasta aiheesta. Mutta siis voi sillä kantojen nostolla olla hyötytavoite metsänomistajallekin. Lannoitusta voi tehdä tuhkalla ja jollakin metsäurealla kyllä.

http://velipohjonen.blogspot.fi/2017/02/kantojen-nosto-energiaksi-muuttaa.html

-SS-

Melkein väittäisin ettei kannata antaa energiaksi jos mitään ei makseta.

Väittävät, että kuusikon jälkeen kantojen poisto vähentää maannouseman riskiä paremmin kuin kemiallinen torjunta ? En tiedä, onko perää. Kuusta tahtoo helpommin nousta savisemmille metsäpalstoille. 

Joo löysin paikkakuntalaisen mielipidekirjoituksen tästä sinänsä asiaan kuulumattomasta aiheesta. Mutta siis voi sillä kantojen nostolla olla hyötytavoite metsänomistajallekin. Lannoitusta voi tehdä tuhkalla ja jollakin metsäurealla kyllä.

http://velipohjonen.blogspot.fi/2017/02/kantojen-nosto-energiaksi-muuttaa.html

-SS-

 Kantojen nosto aiheuttaa hirveän vesakoitumisen. UPM kehitti siihen koneen.

Maannouseman torjunta ainoa järkevästi perusteltavissa oleva syy kantojen nostamiseen. Ja jos niitä oksia ja latvuksiakaan ei hakkuulta hirveästi tule, niin niitäkään ei kannata myydä minnekään. Ovat ilmaista lannoitetta vuosikymmeniksi ja lahottajat tykkää kun on hommia. Se oksien ja kantojen ajo myös monesti lykkää metsänuudistusta vuodella parilla eteenpäin, siinä annetaan suotta vesakolle etumatkaa.

Maannouseman torjunta ainoa järkevästi perusteltavissa oleva syy kantojen nostamiseen. Ja jos niitä oksia ja latvuksiakaan ei hakkuulta hirveästi tule, niin niitäkään ei kannata myydä minnekään. Ovat ilmaista lannoitetta vuosikymmeniksi ja lahottajat tykkää kun on hommia. Se oksien ja kantojen ajo myös monesti lykkää metsänuudistusta vuodella parilla eteenpäin, siinä annetaan suotta vesakolle etumatkaa.

Ei UPM enää suostunut tuostakaan syystä enää viimekesänä  kantoja nostelemaan.

Eikait sitä enää, kun ei saa tukea biobio hankkeille.

Tuosson jotain juttua siitä, miten paljon ravinteita sitoutuu puun muihin osiin kuin runkoon, melkoinen määrä.

http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff09/ff091057.pdf

Tuoreen hakkuutähteen korjuu (kuva 3) harvennusmetsistä
ja päätehakkuualoilta merkitsee huomattavan
suuren ravinnemäärän poistumista kasvupaikalta,
ja ravinnemenetys on aina puuston kasvua
rasittava tekijä. Koska typpi rajoittaa kasvua lähes
kaikissa kangasmetsissämme, typen menetys merkitsee
aina kasvuolosuhteiden heikkenemistä ja todennäköisesti
kasvutappioita ennemmin tai myö-
hemmin. Tutkimustietoa päätehakkuuta ja hakkuutähteiden
ottoa seuraavan puusukupolven kasvusta
on kuitenkin vielä niukasti