Lainaus käyttäjältä: superdexta - 17.01.09 - klo:17:30

-Mikään muu yritysmuoto ei kestä tuollaista paniikkia. Se tuloo noutaja yritykselle nuilla opeilla. Epäilen tosin näin käyvän osalle maatalousyrityksistäkin. Sääli. Mutta olihan se mellevää aikansa. -

Niin. Siis minähän olen tästä asiasta aika lailla samaa mieltä ja itse en noihin hintoihin ostaisi enkä osta. Yritän vain selvittää että mistä on kyse kun tuntuu että se ei ole kaikille selvillä, ollaan vain sitä mieltä että itse ryssitte homman mutta ei yhtään ajattele että miksi toimitaan siten että ryssitään se homma. En lähde tarkemmin ruotimaan kaikkia syitä että miksi minä en osta noihin hintoihin mutta olen laskenut että järkevämpi niin. Odotellaan ja katsellaan. Maata voi tulla myyntiin halvallakin jos... Mutta tässä käy väkisin niin että jos odotusten vastaisesti näitä "järjettömiä" hintoja makselleet selviävät kuiville tavalla tai toisella. Niin minun tilani on elinkelvoton viimeistään siinä vaiheessa kun mahdollisten lapsieni pitäisi astua remmiin. En nyt jauha mitään sukutilaa jne sillä ei ole niin väliä mutta ihan siis yritys ei ole enää elinkelpoinen, ei riittävän iso siinä vaiheessa. Ratkaisuni on siis hyvin pitkävaikutteinen.

Mistä on saanut alkunsa tuo, ehkä jo mantraksikin luokiteltava ajatus, "tarpeeksi iso"?
Eikö yritys ole tarpeeksi iso ja tuottava silloin kun siitä ihminen, yksi tai useampi, ottaa elantonsa. Pystyykö sitä sen tarkemmin määrittelemään. Tietysti oma ahneus ja voiton tavoite on aina tapauskoht. asia.
Onko jossain parempaa tietoa esim. siitä etteikö 25-30 lehmää ja 40-50 ha peltoa elätä vähintään yhtä ihmistä vielä kymmenenkin vuoden kuluttua?
Luulen että tuossa laajentamisvimmassa on vedätetty aikaslailla. No, aika näyttää.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 17.01.09 - klo:16:15

Mutta tukijärjestelmän tarkoitus on ollut alentaa ruuan hintaa, eikä pääomittua johonkin.

Eipä ole sattunut vielä käteen kaupassa maitopurkkia tai lihapakettia jossa olisi ollut maininta; "tämä tuote on tuotettu kustannustehokkaasti ja nykyaikaisin menetelmin, siksi tämä on edullisempi kuin toinen tuote jonka tuottamiseen on käytetty vanhanaikaista perheviljelmä mallia".
JOS tuo sitaatti joskus toteutuu niin silloin voin muuttaa ajatuskantaani nykyisestä perheviljelmiä suosivasta toiseen suuntaan.
Mutta niin kauan kun hinnat määräytyvät muualla kuin alkutuotannossa niin muutosta kuluttajahintoihin ei tule, olipa sitten tuotettu suuressa tai pienemmässä yksikössä.

Niin, eikös bisneksessä pääoma ole yleensä jonkun hallussa? Nyt on vain käynyt niin onnettomasti että viljelijät ihan ite ovat antaneet maanhintojen luisua nykyiselle tasolle. Ei voi syyttää mitään muuta tahoa maan korkeasta hinnasta. Ite kilpailette toisianne vastaan ja samalla vedätte maton myös omien jalkojen alta pois.
Epäilen käyvän tuotteidenkin osalta ennenpitkää samalla tavalla. Kun maatalous ajetaan niihin 10-20 tuhanteen tehotuotantoyksikköön niin silloin teollisuudella on oiva tilaisuus alkaa kilpailuttamaan tuottajia ihan oikeasti. Eikä silloin välttämättä toimita kotimaamme, eikä edes EU:n rajojen sisällä. Kun perheviljelmämalli on tapettu sukupuuttoon niin lienee turha sanoakaan että "terveen"yrityksen tulee pärjätä omillaan, ilman yhteiskunnan holhousta. Silloin tulee nähtäväksi mikä on todellinen kilpailukyky Suomen tapaisissa tuotanto-olosuhteissa. Minusta olisi parempi että maataloustuotannon annetaan jatkua kautta Suomen sekä pienissä että isommissa yksiköissä. Ja koitettaisiin säilyttää jonkinlainen sopu keskenämme näkemyseroista huolimatta. Hajoita-hallitse kaaosteoria on vanhin hallitsemisen muoto jolla diktaattorit saavat pidettyä ohjat käsissään. Maataloudessa lienee menossa juuri tuollainen vastakkainasettelun aikakausi. Lopullinen hyötyjä tästä mahtaa olla ihan joku muu taho kuin alkutuotanto.

Tämäkin ylös. Keskustelua!

Onko jossain parempaa tietoa esim. siitä etteikö 25-30 lehmää ja 40-50 ha peltoa elätä vähintään yhtä ihmistä vielä kymmenenkin vuoden kuluttua?

C-alueella ehkä voidaan ajatella näin. AB-alueella ilmeisesti jos lehmäpuolesta puhutaan niin edes 50 lehmää ja 80 hehtaari peltoa ei meinaa kahdelle antaa elantoa. Edes tällä hetkellä ja alaspäin tuntuu vaan meno olevan. Sikapuolella sama juttu, 300 lihasikaa=ei mitään, joku 800 ehkä alkaa jo olla jotain mutta katteet per yksikkö sen verran pienet per lihasika että ilmeisesti toista tuhatta pitäisi olla. Velattomana pärjää kyllä vaikka tuolla 300 mutta... Liikevaihdon oltava riittävän iso jotta jäisi katettakin. Niin se vain on. 

Mutta odottelen vähän että Adam ja UCD & co pitävät sinulle esitelmän miksi yrityksen on oltava riittävän kokoinen, minä en siihen rupea.

Lainaus käyttäjältä: superdexta - 17.01.09 - klo:18:11

Onko jossain parempaa tietoa esim. siitä etteikö 25-30 lehmää ja 40-50 ha peltoa elätä vähintään yhtä ihmistä vielä kymmenenkin vuoden kuluttua?

C-alueella ehkä voidaan ajatella näin. AB-alueella ilmeisesti jos lehmäpuolesta puhutaan niin edes 50 lehmää ja 80 hehtaari peltoa ei meinaa kahdelle antaa elantoa. Edes tällä hetkellä ja alaspäin tuntuu vaan meno olevan. Sikapuolella sama juttu, 300 lihasikaa=ei mitään, joku 800 ehkä alkaa jo olla jotain mutta katteet per yksikkö sen verran pienet per lihasika että ilmeisesti toista tuhatta pitäisi olla. Velattomana pärjää kyllä vaikka tuolla 300 mutta... Liikevaihdon oltava riittävän iso jotta jäisi katettakin. Niin se vain on. 

Mutta odottelen vähän että Adam ja UCD & co pitävät sinulle esitelmän miksi yrityksen on oltava riittävän kokoinen, minä en siihen rupea.

Kuulolla ollaan.
Ois mukava kuulla vielä sittenkin heijjän esitelmänsä kun äijjät alkaa olla likempänä 60. Epäilen laulun sanojen hiukan muuttuneen.

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 17.01.09 - klo:18:42

Lainaus käyttäjältä: superdexta - 17.01.09 - klo:18:11

Onko jossain parempaa tietoa esim. siitä etteikö 25-30 lehmää ja 40-50 ha peltoa elätä vähintään yhtä ihmistä vielä kymmenenkin vuoden kuluttua?

Mutta odottelen vähän että Adam ja UCD & co pitävät sinulle esitelmän miksi yrityksen on oltava riittävän kokoinen, minä en siihen rupea.

Kuulolla ollaan.
Ois mukava kuulla vielä sittenkin heijjän esitelmänsä kun äijjät alkaa olla likempänä 60. Epäilen laulun sanojen hiukan muuttuneen.

 Se että 25-30 lehmää elättää ihmisen tai jopa kaksi on sosiaalipolitiikkaa, ei maaTALOUSpolitiikkaa. 80-luvun lopun koneviestissä eräs etelän jauholakki julisti ettei yli 30ha viljatilaa pysty yksi henkilö kunnolla hoitamaan, eikä ole tarpeenkaan kun se elättää perheen! Varsinkin alueilla joilla on olemassa muuta työtä, täytyy ihmiset saada sitä tekemään, ja sama tehokkuusvaatimus leviää tänne syrjäalueillekin tai toiminta loppuu sosiaaliavustusten ja jalostuslaitosten loppuessa.

 Olen kuunnellut riittävästi näitä kuusikymppisiä äijiä jotka haikailevat 80-luvun menoa ja itkeevät ettei mitään jäänyt elämäntyöstä käteen, kroppaa kolottaa ja eläkekin on aivan onneton. Ihmissuhteet ovat päreinä kun VAPAAaikaa puolisolle ja lapsille ei koskaan löytynyt. Kaikki työt toki tehtiin perheen orjatyövoimalla. Sen pahempaa työhelvettiä kuin perinteinen perheviljelmä ei Suomessa ole! Kun nämä nuoret yrittäjät toteuttavat visioitaan niin nostan hattua ja hurraan ihan seisaaltani.

 Täälläkin odotellaan UCD&co luentoa

Eipä ole sattunut vielä käteen kaupassa maitopurkkia tai lihapakettia jossa olisi ollut maininta; "tämä tuote on tuotettu kustannustehokkaasti ja nykyaikaisin menetelmin, siksi tämä on edullisempi kuin toinen tuote jonka tuottamiseen on käytetty vanhanaikaista perheviljelmä mallia".
JOS tuo sitaatti joskus toteutuu niin silloin voin muuttaa ajatuskantaani nykyisestä perheviljelmiä suosivasta toiseen suuntaan.
Mutta niin kauan kun hinnat määräytyvät muualla kuin alkutuotannossa niin muutosta kuluttajahintoihin ei tule, olipa sitten tuotettu suuressa tai pienemmässä yksikössä.

Eikä satukaan, nyt kiusaat tahallasi. Et sää noin hölmö ole

Kysymys on siitä tuesta, jonka määrään ostaja ei voi suoraa vaikuttaa. Niinkuin hyvin tiedät Vai väitätkö, ettei maatalousbudjetissa pyörivä raha tai osa siitä tekisi hyvää jossain peruskoulutuksessa tai vaikkapa sairaanhoidossa?? Kysymys on oikeastaan siitä, että kaikilla aloilla on työntekijöilleen tietty aikaansaapuusvaatimus. Jotain pitää saada aikaan, jotta palkkapussi tulee. Jos työtuntia kohti voi tuottaa maitoa vaikkapa 150-200 litraa, niin miksi pitäisi tukea enemmän niitä, jotka eivät saa 50 enempää??

Niin, eikös bisneksessä pääoma ole yleensä jonkun hallussa? Nyt on vain käynyt niin onnettomasti että viljelijät ihan ite ovat antaneet maanhintojen luisua nykyiselle tasolle. Ei voi syyttää mitään muuta tahoa maan korkeasta hinnasta. Ite kilpailette toisianne vastaan ja samalla vedätte maton myös omien jalkojen alta pois.
Epäilen käyvän tuotteidenkin osalta ennenpitkää samalla tavalla. Kun maatalous ajetaan niihin 10-20 tuhanteen tehotuotantoyksikköön niin silloin teollisuudella on oiva tilaisuus alkaa kilpailuttamaan tuottajia ihan oikeasti. Eikä silloin välttämättä toimita kotimaamme, eikä edes EU:n rajojen sisällä. Kun perheviljelmämalli on tapettu sukupuuttoon niin lienee turha sanoakaan että "terveen"yrityksen tulee pärjätä omillaan, ilman yhteiskunnan holhousta. Silloin tulee nähtäväksi mikä on todellinen kilpailukyky Suomen tapaisissa tuotanto-olosuhteissa. Minusta olisi parempi että maataloustuotannon annetaan jatkua kautta Suomen sekä pienissä että isommissa yksiköissä. Ja koitettaisiin säilyttää jonkinlainen sopu keskenämme näkemyseroista huolimatta. Hajoita-hallitse kaaosteoria on vanhin hallitsemisen muoto jolla diktaattorit saavat pidettyä ohjat käsissään. Maataloudessa lienee menossa juuri tuollainen vastakkainasettelun aikakausi. Lopullinen hyötyjä tästä mahtaa olla ihan joku muu taho kuin alkutuotanto.

Et kai tosissas väitä, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin nykytilanteen säilyttäminen tai toi äärikapitalistinen kauhuskenaario?

Itse olen toivonut sellaista perheyrityksiin nojaavaa, mutta kokorajat unohtavaa alkutuotantoa. Eikä pienten tappaminen kuulu mitenkään agendalle, muttei myöskään tekohengittäminen. Vielä kun saisi jalostuksen pidettyä alkutuotannon omistuksessa, niin avot Nähtäisiin myös se todellinen kilpailukyky.

Ihmetyttää vähän, miksi numeroiden ohjaamaa tuotantoa pidät noin pahana ja raakana. Mun mielestä asia on päinvastoin, kun tuotannon tehokkuus on numeroidenkin valossa kohdallaan on helppo satsata pehmeisiin arvoihin. Kestävästi. Se on vähän sama kuin tuolille istuminen: se tuoli pitää olla tai mennään selälleen lattialle.

Lainaus käyttäjältä: superdexta - 17.01.09 - klo:18:11

Onko jossain parempaa tietoa esim. siitä etteikö 25-30 lehmää ja 40-50 ha peltoa elätä vähintään yhtä ihmistä vielä kymmenenkin vuoden kuluttua?

C-alueella ehkä voidaan ajatella näin. AB-alueella ilmeisesti jos lehmäpuolesta puhutaan niin edes 50 lehmää ja 80 hehtaari peltoa ei meinaa kahdelle antaa elantoa. Edes tällä hetkellä ja alaspäin tuntuu vaan meno olevan. Sikapuolella sama juttu, 300 lihasikaa=ei mitään, joku 800 ehkä alkaa jo olla jotain mutta katteet per yksikkö sen verran pienet per lihasika että ilmeisesti toista tuhatta pitäisi olla. Velattomana pärjää kyllä vaikka tuolla 300 mutta... Liikevaihdon oltava riittävän iso jotta jäisi katettakin. Niin se vain on. 

Mutta odottelen vähän että Adam ja UCD & co pitävät sinulle esitelmän miksi yrityksen on oltava riittävän kokoinen, minä en siihen rupea.

Jos jossain ajatellaan näin, on se pään laittamista pensaaseen. Lähimmät kilpailijat Tanska ja Ruotsi menee jo aivan toisessa kokoluokassa/työntekijä...

Mitä tulee yrityksen kokoon, niin se riippuu enemmän yrittäjästä. Mieleen tulee tutkimus, jossa osoitettiin pk-yrityksen olevan tehokkaimmillaan ja haavoittumattomimmillaan silloin, kun yrityksellä oli juuri ja juuri varaa päätoimiseen toimitusjohtajaan. Tietysti se yrittäjä yksinkin voi olla tehokas ja tuottava, mutta miten sitten sitovuus silloin, kun on eläimistä kyse? Kasvinviljelypuolella tuskin sen helpompi, jos kesken sesongin on 100% työvoimasta saikulla??

Maataloudessa suomessa on yrityksen kokoa tärkeämpi se mitä sillä työtunnilla saadaan vielä pitkän aikaa eteenpäin. Maidolla se 200litraa/työtunti on hiton vaikea saavuttaa alle sadalla lehmällä....
Mulle tärkeämpää on se, ettei itse ole korvaamaton, vaan muutama päivä olisi vapaata kuukaudessa.

Kuulolla ollaan.
Ois mukava kuulla vielä sittenkin heijjän esitelmänsä kun äijjät alkaa olla likempänä 60. Epäilen laulun sanojen hiukan muuttuneen.

Superdexta ilmeisesti tuntee allekirjoittaneen

Ja eiköhän ikä ja kokemus muuta kaikkien mielipiteitä ja näkemystä; muutenhan mitään kehitystä ei tapahtuisi. Tai aina väärinpäin: jos muutat mielipidettä tosiasioiden edessä, olet takinkääntäjä ja joskus ollut siis väärässä, Perisynti!!  Jos taas et muuta mielipidettäsi tosiasioiden edessä, olet typerä jääräpää

Lainaus käyttäjältä: superdexta - 17.01.09 - klo:17:30

-Mikään muu yritysmuoto ei kestä tuollaista paniikkia. Se tuloo noutaja yritykselle nuilla opeilla. Epäilen tosin näin käyvän osalle maatalousyrityksistäkin. Sääli. Mutta olihan se mellevää aikansa. -

Niin. Siis minähän olen tästä asiasta aika lailla samaa mieltä ja itse en noihin hintoihin ostaisi enkä osta. Yritän vain selvittää että mistä on kyse kun tuntuu että se ei ole kaikille selvillä, ollaan vain sitä mieltä että itse ryssitte homman mutta ei yhtään ajattele että miksi toimitaan siten että ryssitään se homma. En lähde tarkemmin ruotimaan kaikkia syitä että miksi minä en osta noihin hintoihin mutta olen laskenut että järkevämpi niin. Odotellaan ja katsellaan. Maata voi tulla myyntiin halvallakin jos... Mutta tässä käy väkisin niin että jos odotusten vastaisesti näitä "järjettömiä" hintoja makselleet selviävät kuiville tavalla tai toisella. Niin minun tilani on elinkelvoton viimeistään siinä vaiheessa kun mahdollisten lapsieni pitäisi astua remmiin. En nyt jauha mitään sukutilaa jne sillä ei ole niin väliä mutta ihan siis yritys ei ole enää elinkelpoinen, ei riittävän iso siinä vaiheessa. Ratkaisuni on siis hyvin pitkävaikutteinen.

Ehkä niinkin, mutta asiat ei koskaan kehity lineaarisesti, ihmisellä on vain taipumus selitellä mielessään asioita johonkin loogiseen järjestykseen.
Siksi jälkikäteen näyttää siltä, että kehitys on ollu lineaarista ja sillä on ollut jokin tavoite.

Oikei, tänä päivänä tuntuu siltä, että 30 hehtaarintila on elinkelvoton, 50 hehtaarintila juuri ja juuri elinkelpoinen mutta kahdenkymmenen vuoden kuluttua elinkelvoton ja 80 hehtaarin tila samassa valintatilanteessa kahdenkymmenen vuoden kuluttua, joko osaa lisää peltoa, tai se jää elinkelvottomaksi seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.

Voi hyvinkin olla, että pinta-alaa ei jatkossa tarvita samassa tahdissa lisää ja 80 hehtaarin tila on vielä sadankin vuoden päästä täysin elinkelpoinen.
Koneistus kehittyy, menetelmät kehittyy, kilpailu voi luoda paljonkin uusia ratkaisuja näillä alueilla, jotka kompensoivat muita kustannuksia, samoin on karjatiloilla.
Tulevaisuudessa voi olla jopa niin, ettei viljelijät kasvata omia karjoja, eikä vilja ole viljelijän omaa pellolla, sekä joka tuotteet ostaa tänä päivänä, voi tulevaisuudessa lähettää oma siemenet tai vasikat kasvatettavaksi ja viljeljä myy vain työn ja tilan prosessiin, jopa puimurikin voi tulla aliurakoitsijalta viljan omistajan tilauksesta, eli sekin kustannus jakaantuu useamman kontolle.

Lainaus käyttäjältä: superdexta - 17.01.09 - klo:18:11

Onko jossain parempaa tietoa esim. siitä etteikö 25-30 lehmää ja 40-50 ha peltoa elätä vähintään yhtä ihmistä vielä kymmenenkin vuoden kuluttua?

C-alueella ehkä voidaan ajatella näin. AB-alueella ilmeisesti jos lehmäpuolesta puhutaan niin edes 50 lehmää ja 80 hehtaari peltoa ei meinaa kahdelle antaa elantoa. Edes tällä hetkellä ja alaspäin tuntuu vaan meno olevan. Sikapuolella sama juttu, 300 lihasikaa=ei mitään, joku 800 ehkä alkaa jo olla jotain mutta katteet per yksikkö sen verran pienet per lihasika että ilmeisesti toista tuhatta pitäisi olla. Velattomana pärjää kyllä vaikka tuolla 300 mutta... Liikevaihdon oltava riittävän iso jotta jäisi katettakin. Niin se vain on. 

Valiolaisissa osuuskunnissa on voimassa vanhat pyhät periaatteet, että kaikilta haetaan joilla laatu riittää ja kaikille maksetaan sama hinta määrästä riippumatta. Lihapuolella tästä on irtauduttu ja tällä hetkellä suurimpien yksiköiden määrälisät saattavat riittää yrittäjän omaksi osuudeksi. Esim. naudanlihalla 400 sonnia vuodessa* 320 kg/sonni määrälisä* 0,3 €/kg = 38400€.

Kyllä minulla on tuntuma, että sikapuolella 1000 lihasikaakin on aika heikossa asemassa jos on velkaa.

Kysymys onkin elintasosta jo yhdellä lehmällä ja viidellä hehtaarilla pysyy hengissä ja täyttää hyvinkin 1940-luvun elintason. Jos haluaa pysyä palkkatöissä käyvän naapurin autonvaihto ja etelänmatka vauhdissa niin eläinmäärän ja hehtaarien täytyy lisääntyä koska markkinatalouden lainalaisuudet ja sen myötä tehokkuusvaatimus kasvaa vuosi vuodelta.  Toisin sanoen on juostava jos haluaa pysyä edes paikallaan.