eihän nykyään tiedetä kurjuudesta mitään. isoisä joskus kertosi, jotta silloin kun he sotareissulta palasivat kotiseudulleen, nin akanottoon joutui lähtemään polkupyörällä ja paperille kirjeitä kirjoittamalla. sis kuvitelkaa. niillei oo ollut käytössään edes kännyköitä eikä tekstiviestejä. miten ihmossa ne ovat onnistuneet löytämään kumppanin ja vielä saamaan perillisiä.
Toi on kyllä suhteellista. Ja kuinka net elätti 10 lapsisen perreen 5 lehmällä. Nyt tarvitaa sata lehmää, neliveto mersu, moottorikelekka, harley davidson, ja valtion rahoittama kuituyhteys. Muuten menee hermot.
