Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 11.04.16 - klo:10:27

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.04.16 - klo:10:09

Lainaus käyttäjältä: wtf - 10.04.16 - klo:17:07

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.04.16 - klo:13:27

Edelleen tuntuu siltä, että ympäristökorvausten toimenpiteissä on piilotettu jonkin erityisen viljelymuodon tukea, ympäristötoimenpiteiden sijasta, esimerkkinä saneerauskasvit, siinä on kuultu peruna- ja sokerialaa, ja kyseinen tuki lieneekin mietitty suoranaiseksi lisätueksi kannattavuudeltaan heikkenevälle alalle. Samoin säätösalaojitus lienee sekä salaojaurakointialan että tasamaan turveraivioalueen erityistuki, alueilla, joissa on salaojitus useamman sukupolven takaa jo tehtynä, sekä mäkiset maastot, eipä tuota oikein näe mahdolliseksi. Juurikin vanhojen vesijättömaaojitusten pääsy tukijärjestelmään viittaa tällaiseen vahvaan viiteryhmään tukimuotojen suunnittelussa.

-SS-

Onkohan minulta mennyt jotain ohi tuossa saneerauskasvissa?
Ymmärtääkseni samana vuonna on mahdoton sekä saneerata että viljellä kasvia josta korjataan sato. Missä sen hyöty on, jos ei oteta lukuun varsinaisesta saneeraamisesta tulevaa hyötyä?

No onhan se hyöty melkoinen, kun voi kääntää syysviljalle edellisvuotisen sokerimaan ja saa siittä syysviljan aluskesannoinnista huomattavasti paremman korvauksen kuin rahvaan viherlannoitusnurmesta tai viherkesannosta. Kaksi kuukautta kun tarvitsee vain pitää, on samankin kasvukauden aikana mahdollisuus kasvattaa jotakin muuta syyskylvöistä alle. On riistapeltoa huomattavasti käytännöllisempi, ja oikeastaan ohraakin kannattavampi, syysviljan alle. Nyt jos kylvää sen samettikukan, pääsee ennen juhannusta laittamaan aikaista rypsiä !

Mutta siis tukimuotona hyvä, tarpeellinen, mutta ympäristökorvauksen ruokalistalle ei kuuluisi, koska antaa käsityksen jotenkin laajasta valinnanvarasta.

-SS-

Tää on seuraava pommi mikä räjähtää silmille. Ensin oli nämä aluskasvit/kerääjäkasvit, sitten suoijavyöhykkeet. En ihan tarkaan ole kaikkia puykäliä lukenut, mutta oisko ollut mahdolista laittaa 25% suojavyöhykkeelle, 20% sanerauskasville ja sitten ne riista ynm. höpötykset päälee? Vai onko siellä pykälissä joku esto siihen ettei näitä kaikkia voi samalla kertaa toteuttaa. 100 hehtaarin viljatilan ei tarviis käytännössä pitää pottua kuin hehtaarin yhtenä vuonna neljästä. ja joku 20 hehtaaria viljalla.

Ei siellä mitään estoja ole. Kaikkia tukia ei vaan silloin saa.

Laittaa suojavyöhykkeelle saneerauskasvia, eikx siitä saa 500+300 € lisätukia normin päälle ?

Suojavyöhykkeelle ei saa kuin tuon 500€ saneraus kasvista en tiedä, mutta olettaisin että saa sen 300€ päälle loputkin ympin osat.

Saattaisi olla näin: riistapeltoa 15% LHP 5% suojavyöhyke ennen 2015 tehty 20%  , suojavyöhyke 2015 - 20% saneerauskasvia 20%. Tuolla jo pääsisi  80% ja melko hyvähintaista kaikki tyynni.


Kaikenlaista voi laskeskella. SS tapauksessa 40 % alasta on vaan lyöty lukkoon ennen vuotta 2016.

Suojavyöhykkeelle ei saa kuin tuon 500€ saneraus kasvista en tiedä, mutta olettaisin että saa sen 300€ päälle loputkin ympin osat.


  ;DIhanko totta ?

Sarkasmi on todella vaikea laji.

Lainaus käyttäjältä: -SS-

Saattaisi olla näin: riistapeltoa 15% LHP 5% suojavyöhyke ennen 2015 tehty 20%  , suojavyöhyke 2015 - 20% saneerauskasvia 20%. Tuolla jo pääsisi  80% ja melko hyvähintaista kaikki tyynni.

Kaikenlaista voi laskeskella. SS tapauksessa 40 % alasta on vaan lyöty lukkoon ennen vuotta 2016.

Juuri näin. Sitten jos vielä on loput alasta säätösalaojaa, nekin ovat vaaa-aanhoja juttuja jo.
Eli tässä hetkessä  elävä on ollut systeemistä ulkona ensimmäisestä päivästä alkaeen,
auttamattomasti. Nyt sentään katkaistiin tuo ikiaikainen 2006 perintö, uusien tukioikeuksien
varantohaku on tältä vuodelta käynnissä.


-SS-

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 11.04.16 - klo:10:53

Lainaus käyttäjältä: -SS-

Saattaisi olla näin: riistapeltoa 15% LHP 5% suojavyöhyke ennen 2015 tehty 20%  , suojavyöhyke 2015 - 20% saneerauskasvia 20%. Tuolla jo pääsisi  80% ja melko hyvähintaista kaikki tyynni.

Kaikenlaista voi laskeskella. SS tapauksessa 40 % alasta on vaan lyöty lukkoon ennen vuotta 2016.

Juuri näin. Sitten jos vielä on loput alasta säätösalaojaa, nekin ovat vaaa-aanhoja juttuja jo.
Eli tässä hetkessä  elävä on ollut systeemistä ulkona ensimmäisestä päivästä alkaeen,
auttamattomasti. Nyt sentään katkaistiin tuo ikiaikainen 2006 perintö, uusien tukioikeuksien
varantohaku on tältä vuodelta käynnissä.


-SS-

Onneks!

Tämä ympäristökorvausjärjestelmä kirvoittaa kokoansa suurempaa keskustelua. Jotenkin kaikki negatiivinen lähtee siitä, että systeemissä on mahdollisuus valikoida hyvätuottoisia kombinaatioita, määrärahojen pysyessä muuttumattomana. Tämä oikein kutsuu rahojen äkillisen loppumisen kriisiä. Sitten kun määrärahat loppuvat, tulee hitaampien ja viideksi vuodeksi viljelykiertoansa suunnitelleille närkästystä, koska valmistelevissa dokumenteissa ei oikeastaan suoraan sanottu, että nopeimmat 3000 viljelijää saavat ympäristökorvaukset, muut jätetään ulkopuolelle.

Sitten kun määrärahojen loppumisen aiheuttamassa paniikissa rajoitetaan erillisten toimenpiteiden maksimialoja, tulee niiden 3000 joukossa katkeruutta, että vietiin jo saatuja ja ansaittuja rahoja pois.

Eli kukaan ei ole tyytyväinen.

Itsestään selvä säätömuoto on ollut käytössä esimerkiksi tuotantopalkkiomuotoisissa tuissa; kiinteä määräraha päätetään kullekin tavoitteelliselle toimenpiteelle erikseen, ja sillä pelataan, ylilyönnit korjautuvat automaattisesti hinnanlaskun ja edelleen kiinnostuksen vähenemisen myötä. Syy siihen, miksi kyseisenlainen tukien kiintiöintimuoto jätettiin käyttämättä ympäristökorvauksissa, jää tuntemattomaksi.

Salaliittoteorioita voidaan tietenkin aina vaalia asian ympärillä.

-SS-

Tämä ympäristökorvausjärjestelmä kirvoittaa kokoansa suurempaa keskustelua. Jotenkin kaikki negatiivinen lähtee siitä, että systeemissä on mahdollisuus valikoida hyvätuottoisia kombinaatioita, määrärahojen pysyessä muuttumattomana. Tämä oikein kutsuu rahojen äkillisen loppumisen kriisiä. Sitten kun määrärahat loppuvat, tulee hitaampien ja viideksi vuodeksi viljelykiertoansa suunnitelleille närkästystä, koska valmistelevissa dokumenteissa ei oikeastaan suoraan sanottu, että nopeimmat 3000 viljelijää saavat ympäristökorvaukset, muut jätetään ulkopuolelle.

Sitten kun määrärahojen loppumisen aiheuttamassa paniikissa rajoitetaan erillisten toimenpiteiden maksimialoja, tulee niiden 3000 joukossa katkeruutta, että vietiin jo saatuja ja ansaittuja rahoja pois.

Eli kukaan ei ole tyytyväinen.

Itsestään selvä säätömuoto on ollut käytössä esimerkiksi tuotantopalkkiomuotoisissa tuissa; kiinteä määräraha päätetään kullekin tavoitteelliselle toimenpiteelle erikseen, ja sillä pelataan, ylilyönnit korjautuvat automaattisesti hinnanlaskun ja edelleen kiinnostuksen vähenemisen myötä. Syy siihen, miksi kyseisenlainen tukien kiintiöintimuoto jätettiin käyttämättä ympäristökorvauksissa, jää tuntemattomaksi.

Salaliittoteorioita voidaan tietenkin aina vaalia asian ympärillä.

-SS-

Siksi että piti kolmen ministeriön toiveita toteuttaa ja joka ministeriössä oli eri puolueen ministerit. Eli sdp halusi työllistää työministeriön vaatimuksesta. No hallinnon määräraha tuplaantu. Vihreät vaati näitä suojavyöhykeitä ja muuta joo joo viljelyä luonnon suojeluun vedoten. Siitä voidaan olla montaa mieltä toteutuuko asia. Kokoomus yritti sitten turvata viljelijöiden tulotason. No rahathan siinä sitten loppuu kaikilta.

Saneerauskasvi + altakastelu = 550 

Tuohon hintaan saa tuottaa aikapaljon leipävehnää, että pääsee samaan tulokseen.

Tämä ympäristökorvausjärjestelmä kirvoittaa kokoansa suurempaa keskustelua. Jotenkin kaikki negatiivinen lähtee siitä, että systeemissä on mahdollisuus valikoida hyvätuottoisia kombinaatioita, määrärahojen pysyessä muuttumattomana. Tämä oikein kutsuu rahojen äkillisen loppumisen kriisiä. Sitten kun määrärahat loppuvat, tulee hitaampien ja viideksi vuodeksi viljelykiertoansa suunnitelleille närkästystä, koska valmistelevissa dokumenteissa ei oikeastaan suoraan sanottu, että nopeimmat 3000 viljelijää saavat ympäristökorvaukset, muut jätetään ulkopuolelle.

Ois kannattanu hypätä suojavyöhykejunaan ajoissa.

Tukikauden lopussa vois sit säätösalaojittaa suojavyöhykkeet, säästyy yhden kesän sadonkorjuulta

Saneerauskasvi + altakastelu = 550 

Tuohon hintaan saa tuottaa aikapaljon leipävehnää, että pääsee samaan tulokseen.

Ympäristökorvauksessa taitaa olla yhteenlaskettujen toimenpiteiden maksimisumma jotain 500 €/ha

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 11.04.16 - klo:13:34

Saneerauskasvi + altakastelu = 550 

Tuohon hintaan saa tuottaa aikapaljon leipävehnää, että pääsee samaan tulokseen.

Ympäristökorvauksessa taitaa olla yhteenlaskettujen toimenpiteiden maksimisumma jotain 500 €/ha

-SS-

Niin on moni vuotisilla. Yksi vuotisilla on 600€

Veikko vastannut kattavasti kysymyksiin. Nyt Veikko onkin
maksullinen mies. Eikai neuvonnalla ole tarkoitus rahastaa.
No, saahan nuo vastaukset muualtakin.

 Vanha totuus on ,että ilmaisia lounaita ei ole. 

Lainaus käyttäjältä: montöör - 10.04.16 - klo:09:43

Veikko vastannut kattavasti kysymyksiin. Nyt Veikko onkin
maksullinen mies. Eikai neuvonnalla ole tarkoitus rahastaa.
No, saahan nuo vastaukset muualtakin.

 Vanha totuus on ,että ilmaisia lounaita ei ole. 

Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, missä määrin kyse
on kohdennetusta neuvontayritysten piilotuesta ?

http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Documents/neuvonta2020-esite.pdf

"Kaikki hyväksytyt neuvojat ovat sitoutuneet antamaan laadukasta
ja luottamuksellista neuvontaa. "  Onko järjestelmään rakennettu
mitään kunnollista laadunvalvontaa ja esimerkiksi reklamaatioiden
hallintaa ? Se, että maataloushallinto ensin tekee tarkoituksellisesti
hämäriä ehtoja, pihtaa valvonnan käytäntöjä ja ideologisesti ulkoistaa
kyseiset ongelmakohdat yksityisille yrityksille, se tekee lounaasta tarpeettoman
kalliin.

-SS-

[

saneerauskasville saa tuen 20% pinta-alasta jos YHTENÄ vuonna 2013-2016 on ollut mm. Perunaa, avomaan vihaneksia, sokerijuurikasta viljelykierrossa 1 hehtaarin verran! Sama lohko voi olla saneerauskasvilla enintään 3 vuotena.
[/quote]



Tarkista tietos: saneerauskasvia saa olla 4 vuotta.
[/quote]
Uuden tukioppaan mukaan 25 %  ja 2 vuotta peräkkäin samal kasvulohkol

Lainaus käyttäjältä: carhu - 12.04.16 - klo:09:29

Lainaus käyttäjältä: montöör - 10.04.16 - klo:09:43

Veikko vastannut kattavasti kysymyksiin. Nyt Veikko onkin
maksullinen mies. Eikai neuvonnalla ole tarkoitus rahastaa.
No, saahan nuo vastaukset muualtakin.

 Vanha totuus on ,että ilmaisia lounaita ei ole. 

Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, missä määrin kyse
on kohdennetusta neuvontayritysten piilotuesta ?

http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Documents/neuvonta2020-esite.pdf

"Kaikki hyväksytyt neuvojat ovat sitoutuneet antamaan laadukasta
ja luottamuksellista neuvontaa. "  Onko järjestelmään rakennettu
mitään kunnollista laadunvalvontaa ja esimerkiksi reklamaatioiden
hallintaa ? Se, että maataloushallinto ensin tekee tarkoituksellisesti
hämäriä ehtoja, pihtaa valvonnan käytäntöjä ja ideologisesti ulkoistaa
kyseiset ongelmakohdat yksityisille yrityksille, se tekee lounaasta tarpeettoman
kalliin.

-SS-

Siis tässä suunataan uudestaan niitä rahoja mitä eu on evännyt neuvonnalta. Alku aikoina riitti kun kurssin nimen laitto lankettiin ja sille sai eu:n rahoituksen. sama oli nämä laatukoulutukset. Opintomatkatkin oli yhdessä vaiheessa että 5 iltana ryypättiin ja 1 paäivänä ehkä opiskeltiin. Rahoitusta on vähän kiristetty.