Hienon hieno hotelli, käytävillään kuuluu hälinätä
on keittiöt ja salit, sekä paikka missä saapi helpotuksen hätä
siellä ovat lavuaarit, kopit myöskin, narisevin ovin
kengät kaakeleihin kopisevat, kaikilla on kiire kovin
Vaan vessan koppi kauvvimmaenen, jota ei kai kukaan hoksi
tai saattaa olla, että luulevat ne sitä siivouskomeroksi
lie joku laittamatta jättänyt, on ovveen veskin merkin
siksi hylättynä, yksinään, on vessanpönttö mielin herkin
Voi kun sinne osais etes joskus, joku asioimaan tulla
on telineessään valamiina, korkkaamaton empo-rulla
ei aukea sen ovi, vaikka kulkee Elliä ja Marttaa
ne kummasti vain tuota yksinäistä, ijät ajat karttaa
Ja kuinka oli surullinen, kun se seinän läpi toimituksen kuuli
aivan alas sillon kääntyi, sen posliininen huuli
vessanpönttö yksinäinen, hei, sillähän on syvämmessään hätä
kaikki täällä toista tarvii, kai te ymmärrätte tätä
Vaan viimen ovi avataan, kun on kuuma kesähelle
joku vanha herra, käsin vapisevin, pissii pöntön reunukselle
ja sitten ottaa telinestä, pitkän pätkän empoa
ja kohta aika vetskarikin, on kiinni tempoa
Ja runnoelija-rievun myöskin pala, sitä ottaa täytyy
kun on pönttö ikionnellinen, että ihan tässä syvän räytyy....
Elämä on parasta kometiijjaa
