Eli miten eri tukien perustasojen ehdot "pakottavat" huomioimaan muiden tukien ehtoja tai rajoituksia, joita ei edes hae?

Esimerkiksi jos hakee vain ns. tilatuen perusosaa, eikä siis sen viherryttämistukea, niin tuleeko silti pitkään nurmella olleista pelloista pysyviä nurmia?
Entä ekologisen alan tai kolmannen kasvilajin pakkoa?

Entä jos ei hae ympäristökorvausta, mutta tilatuen perusosan mukaan tarvitsee huomioida ympäristöehtojen mukainen viljelytapa, tai jotain?
Ja jos ei hae ympäristökorvausta, niin voiko luovuttaa lantaa toiselle tilalle, joka hakee ympäristökorvausta/luomussa?

Entä jos vanhan ympäristötukikauden fosforitasaus on kesken ja hyvän matkaa plussalla? Mitä sille pitäisi tehdä?
Jatkaa sen "nollaamista", vaiko aloittaa "puhtaalta pöydältä", vai peräti alkaa odottamaan sanktiota...

Paljon kysymyksiä, mutta onko kellään vastauksia???
Ja mieluiten viljelysuunnitelma pitäisi olla jo tehtynä! VMP! 
 
Ja onhan uudessa ympäristökorvauksessa ehtona 5 vuoden viljelykiertosuunnitelma! Sehän on hyvä. Sillä tästä lähinhän on sitten kaikkien uusien säännösten oltava selvillä viisi vuotta ennenkuin ne astuvat voimaan... Onhan? 

Viherryttämistuki ja sen ehdot ovat pakolliset. Pakkokesanto ja kolme kasvilajia. Viljelykiertovaatimus
ja kahden kasvin monipuolistaminen olivat jo 2006 yleisissä ehdoissa.

Viljelytapa ja yleiset ehdot perustuessa, (LFA:ssa) eivät rajoita lannoittamista, jos ehdot eivät sitten muutu.
Nitraattiasetus rajoittaa. Uusi on jo voimassa. Erilliset säännökset mainitsevat fosforilannoituksesta.
Mutta silti on vapaampaa, NPK  voi käyttää 170 - 60 - x , eli pääsee 80 - luvun optimilannoitukseen.

Vastaanottajan luomuehdot ja ympäristöehdot ohjaavat luovutetun lannan käyttöä. Kasvinviljelypainotteinen
luomutuotanto lienee riippuvainen tavanomaisen viljelyn karjanravinteista, siihen ei todennäköisesti tehdä
lisärajoituksia.

Fosforintasausta minäkin mietin. Jos se katkeaa tähän uuteen sitoumukseen, menetän maksimissaan
45 kg P lannoitusvaran, jos siis haksahtaisin ympäristökorvaukseen.

Mutta Mavin sivut ovat melko arveluttavat tälläkin hetkellä, olennaiset linkit tööttäävät varattua, ja siellä on
viranomaisilmoitus tiedonjanoisille:

"Uuden ohjelmakauden 2014–2020 mukainen täydentävien ehtojen opas julkaistaan verkossa mavi.fi- ja evira.fi-sivustoilla alkuvuodesta 2015.

Opas sisältää sekä Maaseutuviraston että Eviran osuudet täydentävistä ehdoista.
Muistilistat, joihin on kerätty täydentäviin ehtoihin liittyvät vaatimuksia, lähetetään viljelijöille maaliskuussa 2015.

Sinun tulee noudattaa täydentäviä ehtoja....jos olet hakenut ...viljelijätukia"

Nyt on alkuvuosi. Mutta onhan alkuvuosi vielä juhannuksenakin, se täytyy myöntää.
Maaliskuussa, kun lannoitelevittimet kiertelevät jo ruismailla, vasta alkavat julkaista näitäkin ehtoja ?

-SS-

Viherrytystuki pakollinen? Siis jos hakee perustukea, niin viherryttämisen ehdot tulee kaupan päälle?
Joku iso herra eussa sanoi toisaalta, ettei ensimmäisenä vuonna sanktioitaisi kuin viherryttämisen tuen verran, jos ehdot ei täyty...
Ei sinänsä, sen tuen ajattelin kyllä hakea, mutta tuo ympäristökorvaus taitaa jäädä rastittamati.

On tää kyllä pelleilyä, kun ihan perusasiat on vielä auki...

jos ympi korvausta ei rastita, niin voiko hakea aluskasvi, valkuaiskasvi, ynm. korvauksia? Vai jääkö muutkin pois jos YMP.KORVAUKSEN "unohtaa" raksittaa?

jos ei ymppiä hae niin ei tietenkään myöskään voi saada ympin lisätoimenpiderahoja kuten kasvipeitteisyys tai kerääjäkasvit, riistapellot ym.

mut kai valkuaiskasvipalkkiot ja se rukiin 70 € on eri homma kuin ymppi joten ne voi saada.

Eli jos ei ruksi mitään lisätoimenpiteitä, niin on sama jättää ympäristökorvauskin ruksimatta.

Joo viherryttämistuki on pakollinen
Siitä maksetaan 70 € koska se otettiin pois tilatuesta.
Pakkokesanto siinä on pääosassa.

Kas keskemmällä Euroopassa ei se ymppijärjestelmä taida olla ollut
niin merkittävä osa yleistä pinta-alatukea, niin kuin täällä Suomessa.
Eli tuo viherryttäminen on tavallaan koko Euroopalle ajateltu
yhtenäinen viherryspakko, uutta varmaan monelle siellä.

LFA maksetaan normaalisti. Kirjanpitovelvoite yleisissä ehdoissa on
käytettävät lannoitevalmisteet ja mihin , eli ylimalkainen kirjanpito,
nitraattiasetuksen valvontaa varten.  Se nyt menee vanhalla taidolla.
 Meinaan muutenkin noudattaa lähes kaikkia  vanhan ympin velvoitteita,
jopa ravinnetasetoimenpidettä, kun se  pluspaketti tuli hankituksi.
Mutta en sitoudu. Kuoppia en turhaan rupia  kaivamaan, on liian
paljon puisia salaojakaivon kansia piilossa tuolla, pitää nekin
kaivaa auki ensin.

Eli ympäristösitoumuksen tekeminen tuo kaikki rajoitukset ja jumpat,
ja joutuu valitsemaan yhden pakollisen toimenpiteen
eli ravinteiden tasapainoinen käyttö, jossa tulee ravinnerajat mukaan.
Eli ei kannata sitoutua, jos ravinnerajat ahdistavat. Keinolannoiteviljelyssä ainakaan.

Ja kaikki muut, kuoppatesti, viljavuustutkimus, lohkokirjanpito, suojakaistat
ja mitä niitä nyt on.

Siitä kuoppatestistä. Minusta se, että 2.7 tonnin takavetotraktori jaksaa vetää
nelisiipiset vitosella, on riittävä maan rakenteen mittari.

-SS-

Lantapoikkeuksessa mainittuja fosforimääriä on sallittua käyttää silloin, kun fosforilannoituksessa käytetään pelkästään omalta maatilalta peräisin olevaa kotieläinten lantaa.
Eli jos ottaa vastaan maatilalle lisää karjanlantaa, lantapoikkeusta ei voi käyttää.
Mutta onko biokaasulaitokselta saatu reaktioneste lannoitetta vai karjanlantaa?

Lantapoikkeuksessa mainittuja fosforimääriä on sallittua käyttää silloin, kun fosforilannoituksessa käytetään pelkästään omalta maatilalta peräisin olevaa kotieläinten lantaa.
Eli jos ottaa vastaan maatilalle lisää karjanlantaa, lantapoikkeusta ei voi käyttää.
Mutta onko biokaasulaitokselta saatu reaktioneste lannoitetta vai karjanlantaa?

Mainitsin jo tuosta, mutta siihen ehtoon SKN mainitsi tulleen helpotusta. Totta kai sääntö olisikin epäreilu
lannan vastaanottajalle.

Olisiko 5 v päähän tulossa jo keinolannoitepoikkeuskin korkeisiin fosforiviljavuuksiin ? Sitä odotellessa:
Tämmöinen hehtaarille, ja taas ollaan mukana kisassa !



 

-SS-

eikös jaaran lehessä ollu juttua siitä kuin nopsaan on maat köyhtyny fosforista ja hivenistä?   ite meinasin tosa kattoa kuin pitkään ja millasilla satoilla pystyy kulkemaan kun pelkkä salpietari käytössä, sitähän nää helevetin viherpierettäjät ajaa kuiteskii takaa.   enpä ole muuten saanu vielä tuloksia viime vuoten tarkastuksesta lannoituksesta.           ja paskat nille mikään kelpaa...

eikös jaaran lehessä ollu juttua siitä kuin nopsaan on maat köyhtyny fosforista ja hivenistä?   ite meinasin tosa kattoa kuin pitkään ja millasilla satoilla pystyy kulkemaan kun pelkkä salpietari käytössä, sitähän nää helevetin viherpierettäjät ajaa kuiteskii takaa.   enpä ole muuten saanu vielä tuloksia viime vuoten tarkastuksesta lannoituksesta.           ja paskat nille mikään kelpaa...

No vaikka keskimäärin käytetään se fosforimäärä, jonka tyydyttävä fosforiviljavuus antaa, on osa lohkoista pudonnut välttävään. Käyttöluvat vähenevät näillä huonommillakin koko ajan ja ovat enää muutaman sitoumuskauden takaisilla hyvä-tasolla ! Fosforin vyöry vesistöihin alkaakin sitten, kun kasvusto on violetinpunaista harvakkoa, jossa ei edes vesiheinä kasva, ensimmäinen kunnon sadekausi vie mullat jokeen.

-SS-