Tuottajahintojen lasku ja tukien aleneva suuntaus ovat tehokas yhdistelmä avaamaan erilaisia yhteityökuvioita tilojen välillä. KM:ssä on seurailtu muutaman etelän kartanon yhteityökuvioita pitkin kesää. Ja eikös ne kartanot ollu jo muinoin "edelläkävijöitä". Kai se sitkeimpikin takahikiän isäntä jo kohta tajuaa, ettei omaa tilaa varten tarttee kaikkia helvetin rakkineita hankkia. Vielä kun opittais laskemaan oman koneen kustannus oikein unohtamatta sitä pääomakustannusta korkovaatimuksineen. Kyllä mua ainakin vituttais, jos sadan tonnin pörssisijoitus sulaisi, kuin napajäätikkö ilmastonmuutoksen ansiosta. Näinhän se monessa koneinvestoinnissa todellisuudessa on.
Yhteityössä on se hyvä puoli, että vuokraamalla voi saada kohtuuhinnalla käyttöönsä huomattavasti paremman koneen, kuin mihin itellä ostaessa rahkeet riittävät. Vuokraustoimintakin voi olla pienimuotoista lähipiirin yhteistyötä tai ammattimaista toimintaa, vrt. rakennuskonevuokraus.
Sitä en tiedä, missä Valtroja tulevaisuudessa valmistetaan. Toivon, että Suomessa, vaikka mulla on henkilökohtainen antipatia kyseistä firmaa kohtaan. Pörssiyhtiöissä tosiaan lasketaan vaan kylmiä numeroita ja jos laskelmat alkavat näyttää huonolta osakkeenomistajan kannalta, johdon on tehtävä ratkaisut. Kyyti voi olla kylmää. Ei siinä paljoa tunteella pelata.
Tuohon laatuasiaan olen itekin joskus koittanut vaikuttaa, mutta sielläkin talousihmiset jylläävät laskelmineen ja takuukustannusoptimointeineen. Satanen per kone säästöä ja valmistusmäärä vuodessa 10000, onkin miljoona plakkarissa. Näin se vaan menee.
