Ihan sama.

Maatalouden lopputuotteet päätyvät kuluttajille´, joten se on niiden ongelma jota se häiritsee.
Lopettakaa syöminen.

Lainaus käyttäjältä: roadman - 09.10.14 - klo:13:10

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 09.10.14 - klo:10:16

Itse pidän suurimpina lähteinä, joita ei mitata, metsien, sekä soiden ojitusta ja metsien lannoitusta 

Tuossa on  metsä suomen suurin totuus, varsinkin tulevaisuudessa kun aukot tehokkaasti ojitetaan mätästettäessä. Mutta, mutta mites varsinais suomeen pätee kun siellä pellon ja metsäsuhde lie liki päinvastoin kuin täällä?

Onhan siellä Torronsuo, sieltäkö valuisi ravinnetta. Mihin päin sieltä yleensäkään valumat lähtee.

On tuossa vanha turvesuokin ihan lähistöllä. Sitä metaanin haihtumista olen ajatellut, siis onko totta , että joka suo päästää kasvihuonekaasuja enemmän kuin sitoo kasvihuonekaasuja. Silloinhan pitäisi kiireen vilkkaa raivata suot pelloksi, tai ainakin joksikin muuksi kuin suoksi.

Jos siis ollenkaan tunnustetaan kasvihuoneilmiötä. Silloin ei kannattaisi ollenkaan lähteä keskustelemaan, mikä tuo kaasuja tai vie, jos koko kasvhuoneilmiötä ei ole, että meidän kylä kylmenee ikiroutaan ihankohta. Sama tuon rehevöitymisen kanssa. Ensin todetaan, että rehevöitymistä ei edes olekaan olemassa, että sitä levää jne jne on aina ollut, sitten selitetään, että niin, jos kuitenkin rehevöitymistä on, ollut okei, onhan sitä, mut fosforikuorma ei aiheudu maataloudesta. Sitten selitetään, että jos aiheutuu maataloudesta, mut siis ei ainakaan karjatiloilta.
Joltakin salpeetariviljelijältä ihan varmaan penkka vyöryy jokeen.

Eroosio siis on uusi syntipukki. Entäpäs suorakylvön ja luomun sekä LHP:n lisääntyminen täällä etelässä ? Miten se sitten ei ole näkynyt fosforin vähenemisenä ? Vai palaako tämä siihen, että ei edes ole mitään fosforipäästöjä, että ne ovat kaikki keksittyä.

Tiedä tässä sitten, mikä on oikein. Mutta huomasin siinä hurrien ohjelmassa , että aivan samasta asiasta puhuttiin, että miten voi olla, jos karjanlannassa ei ole fosforia, niin monin paikoin ovat fosforiluvut ylikin sadan, vasitenkin arveluttavan korkeat, vaikka ei ole käytetty fosforilannosta, eikä lannassa sitä siis ole, ainakaan omavalvonnan mukaan. Ja sitten taas keinolannoitealueilla voittopuolisesti välttävää ja heikkoa, liukoisen fosforin määrä alle 15 . Sitten luonnonhoitopellot, liukoista fosforia on rikastunut pintakerroksen kunttaan ja kasvijätteisiin, ja valumavesissä on mitattu korkeitakin fosforipitoisuuksia.

Eli kaikesta päätellen me voisimme saada tilanteen parantumaan palaamalla 50 kuution sianlietelevitykseen siinä kevättalvella ja parin tonnin supervosfaattiannokseen joka kolmas vuosi. Silloin ennen oli kaikki paremmin.

Tai jotain.

-SS-

Oikeastaan tuo ongelma johtuu siitä että Suomessa käytettävien teolisten lannoiteiden typpi ja fosfori ravinteet on hidasliukoisia. Sama on karjanlannassa. Tämä aiheuttaa nurmikierron kanssa sen että huuhtouma on pientä suhteessa fosfori lannoitukseen. Vilja-lumi-vilja kierrossa eroosio huuhtoo liiat ravinteet vesistöön. LHP jaVLN:ä ei auta vilja-lumi-vilja kierrossa kun niiltä ei kerätä nurmikasveja talteen säänöllisesti.

Ihan sama.

Maatalouden lopputuotteet päätyvät kuluttajille´, joten se on niiden ongelma jota se häiritsee.
Lopettakaa syöminen.

Näinhän siinä ohjelman lopussa se nuori agrologi-viljelijä jostain Åbo-landetista sanoi: kaupunkilaiset sen ruuan suurimmaksi osaksi syövät ja heitä varten sitä aina jossain tuotetaan.

Itse ohjelmahan ei ollut lainkaan niin maataloutta syyllistävä kuin mitä puffista sai käsityksen. Valtaosinhan se oli kiihkotonta asiaa ja suun vuoron saivat hyvinkin eri kulmilta asiaa tarkastelevat. Lopuksi vielä ympäristöekonomian professori totesi viljelijöiden haukkumisen olevan törkeää.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 09.10.14 - klo:19:41

Ihan sama.

Maatalouden lopputuotteet päätyvät kuluttajille´, joten se on niiden ongelma jota se häiritsee.
Lopettakaa syöminen.

Näinhän siinä ohjelman lopussa se nuori agrologi-viljelijä jostain Åbo-landetista sanoi: kaupunkilaiset sen ruuan suurimmaksi osaksi syövät ja heitä varten sitä aina jossain tuotetaan.

Itse ohjelmahan ei ollut lainkaan niin maataloutta syyllistävä kuin mitä puffista sai käsityksen. Valtaosinhan se oli kiihkotonta asiaa ja suun vuoron saivat hyvinkin eri kulmilta asiaa tarkastelevat. Lopuksi vielä ympäristöekonomian professori totesi viljelijöiden haukkumisen olevan törkeää.

Juurikin näin, on suorastaan älyllistä epärehellisyyttä alkaa heti väittämään vastaan, kun vain laimeasti ehdotettiin, että lanta- ja maanäyteiden otto olisi kolmannen osapuolen vastuulla, ns. omavalvonnan sijasta, silloin ei tulisi jälkipuheita siitä, että miten voidaan uskoa, että peltoja ei tosiasiallisesti ylilannoiteta, jos ei mitään riippumatonta mittaustulosta asialle ole ?

Ei paperitehtaitakaan saatu kuriin ennen kuin sanktiot suurenivat ja ulkopuolista valvontaa lisättiin.

Puhumattakaan siitä, että naapurimaan puolella jos suomalainen meni kupin kassa viemäriojasta näytteitä ottamaan, vankilaan ja melkein eliminoitavaksi joutui, vaikka mitään päästöjä ei pitänyt olla ? Omavalvonnan mukaan.

-SS-

Kolmas osapuoli ottaa 2 näytettä / ha ja kustantaa sen, niin mä lähden mukaan. Muuten joku näyte sieltä sun täältä ei anna kattavaa kuvaa.

Eikä sitten tarvii sitä metsää lannoittaa joka vuosi niin paljoa. 

Ei vaan, järki käteen. Porkkanalla sitä ympäristösuojelua pitää toimittaa, eikä kepillä. Vapaaehtoisesti hommat sujuu montusta parkettiin.

Erikoinen tämä vouhotus, ja vellonta itämeren tiimoilta. Ei kait ymppi yksin itämereen ollut tarkoitettu. Onhan pitkin suomea muutakin tehtävää: paikalliset pohjavedet , ojat, lammet, jorpakot, pihamaat, mäet,yms. Lisäksi ympissä on myös hinnanalennus aspekti. Vaikuttaa vahvasti vihreiden kostolta turvejusseille, kun raukat putosivat hallitusveneestä. Kyllähän se ottaa päähän vähemmästäkin juppi- hippejä.

mikä muuttuis jos maa ja lantanäytteet ottas joku muu vastaus ei mikään

mikä muuttuis jos maa ja lantanäytteet ottas joku muu vastaus ei mikään

Taas yksi välikäsi lisää jussin taskussa rahoja hamuamassa.

Pitäisi keskustella myös työnlaadusta. Kumpi tekee parempaa jälkeä, isäntä, joka on kiinnostunut asiasta ja ottaa näytteitä oman toimintansa ylläpitoa varten, vaiko palkattu agrologiharjoittelija, jolla on 50 tilaa urakoitavana. Vaikka tehtäisiin kuinka tiukat kriteerit ja ohjeistukset sille näytteenottajalle, niin leipääntyyhän tuohon hommaan. Kyllä mää ainakin hiukan jänistäisin pahimpia kulmia...

Pitäisi keskustella myös työnlaadusta. Kumpi tekee parempaa jälkeä, isäntä, joka on kiinnostunut asiasta ja ottaa näytteitä oman toimintansa ylläpitoa varten, vaiko palkattu agrologiharjoittelija, jolla on 50 tilaa urakoitavana.   

Viimeksi mainittu, ehdottomasti.