Jos laittais styroksin pystyyn ja verkot kahta puolen. Sitten ruiskuttaisi betonin ohuina kerroksina perään 

Olisipa helppoa 

 
,

  Tuossahan tuota Alabaman tahdissa http://www.youtube.com/watch?v=U7187n5kibM

Jos laittais styroksin pystyyn ja verkot kahta puolen. Sitten ruiskuttaisi betonin ohuina kerroksina perään 

Olisipa helppoa 

Ja jos ei ole kantavaa rakennetta, voisihan tuon styroksin vain rapata. Sisäpuolelta vaikka lehmän olkilannalla valmiiksi...

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 01.03.14 - klo:19:47

Jos laittais styroksin pystyyn ja verkot kahta puolen. Sitten ruiskuttaisi betonin ohuina kerroksina perään 

Olisipa helppoa 

Ja jos ei ole kantavaa rakennetta, voisihan tuon styroksin vain rapata. Sisäpuolelta vaikka lehmän olkilannalla valmiiksi...

Eipä se taida tuossa aloittajan tapauksessa mitään edes kantaa 

Maalaisi vaan finnfoamia kuralla, ja sisältä paskalla 

Mitenhän toimis pelkkä pontattu 2" paksu lankku tuossa verhon alla? riittääkö järeys verhon kiinnitykseen?

70-luvun alussa tehtiin aiv torni( sisähalkaisia 6.4m) valamalla omalla massalla puolen metrin nostolla 6 metriä korkea. välissä 2.5 ja 5 sentin tyröksi limittäin, lapiolla massa molemmin puolin tyröksiä, sekaan joku harjateräs siteeksi. Sisäpuoli oli laudotettu täyskorkeeksi, ulkopuolen muotti noin 70 senttiä korkea. valu illalla, seuraavana päivänä muotin nosto ja taas valu. pönttö edelleen pystyssä joskin toimii nykyään lämpökeskuksena.

70-luvun alussa tehtiin aiv torni( sisähalkaisia 6.4m) valamalla omalla massalla puolen metrin nostolla 6 metriä korkea. välissä 2.5 ja 5 sentin tyröksi limittäin, lapiolla massa molemmin puolin tyröksiä, sekaan joku harjateräs siteeksi. Sisäpuoli oli laudotettu täyskorkeeksi, ulkopuolen muotti noin 70 senttiä korkea. valu illalla, seuraavana päivänä muotin nosto ja taas valu. pönttö edelleen pystyssä joskin toimii nykyään lämpökeskuksena.

,
  Meillä tehtiin vähän samalla systeemillä 60- luvun alussa, sisäpuoli oli ylös asti laudoitettu, ulkopuolella harvasti tuettu runo jossa käytettiin senaikaista lastubetonilevyä muottina joka jäi eristeeksi .
  Valun etenemisen mukaan lisättiin niitä levyjä sitten sitä muka kun seinä nousi..
  Onkohan sitä enää koko lastubetonilevyä mistään saatavanakaan, ennen niitä tehtaita oli monessa paikassa, yks tuotemerkki tais olla Toja-levy..

Onkohan sitä enää koko lastubetonilevyä mistään saatavanakaan, ennen niitä tehtaita oli monessa paikassa, yks tuotemerkki tais olla Toja-levy..

En tiedä levyistä, mutta reilu vuosikymmen sitten olin Lundissa (eteläistä Ruotsia) ohikulkumatkalla, asuntomessujen tapaisessa esiteltiin uutuuteena tästä lastubetonista tehtyjä harkkoja, joista muuraamaalla saatiin samalla kertaa sekä kantava että eristävä seinä. Seinävahvuudet taisi olla jotain 30-40 cm luokkaa. Siellä tuli tämä 50-luvun navetoiden karjakeittiön standardisisustuslevy, Toja-levy, mieleen...

Petri

Itsellä on kokemusta. 2008 rakennetussa navetan laajennuksessa käytettiin tilalla valettuja elementtejä. Valoin elementit konehallin betonilattialla. Muottina oli 75*50 lankku. Muotit oli laitettu hallin pituiseen jonoon vähän niin kuin tikapuut. Kokoamisessa kannattaa käyttää ruuveja. Betonin tiivistyksessä käytin sauvavibraa ja tasoituksessa tärypalkkia, lopuksi sitten teräshierto. Illalla panin muovin valun päälle, seuraavana päivänä päälle uudet muotit ja valu. Kolmantena päivänä voi käyttää alimmaisia muotteja.
Raudoituksena oli betoniverkko, nostoraksit 12mm harjaterästä. Ennen nostoa kannattaa odottaa riittävä kuivuminen.
Elementit asennettiin suoraan anturan päälle pilareiden väliin. Elementteihin oli laitettu valun yhteydessä tartunnat joista ne hitsattiin pilareihin. Sivuseinät oli ikkunan alareunaan, päädyt ja toimiston seinät tuli "tasakertaan" asti. Elementin ulkopuolelle tuli villa, tuulensuoja ja lautaverhous.
Mielestäni navetan ulkoverhoilu ei tarvi olla betonia, sisäpuoli on eri asia koska eläimet ovat kosketuksessa seinään.
Valoin lietekuilu elementit samalla tavalla hieman paksummalla muotilla. Navetan rakennuskustannuksissa voi säästää huomattavastikkin, kun suunnitelee tarkoin miten tekee. Toiminallisuudesta ei kannata tinkiä. Laskin lopuksi mitä investoinnista jäi itselle kustannusta, kun vähentää kuluista avustuksen. Lehmäpaikan hinnaksi tuli noin 2500€, sisältäen myös koneet, esim lypsyrobotin.

Paljonko meni omaa työtä ^ sisältyykö oma työ ja millä hintaa parsipaikan hintaan?

Omaa työtä ei ole laskettu mukaan. Tiedot perustuvat maatalouden verolomakkeelta kerättyihin tietoihin. Omaa työtä ei siihen merkitä.
Olen kyllä pitänyt kirjaa tehdyistä työtunneista. Rakennusprojekti jakautui kolmelle vuodelle. Elementin valmistus ja valmistelevat työt 2007, rakenntamiseen minun työtunnit 635. 2008 Navetan pystytys, robotti otettiin käyttöön 10.10.2008, minun työtunnit 1888. 2009 vanhan osan muutostyöt nuorkarjan tiloikis ja ulkoapäin valmiiksi työtunnit 883.
Kyllä työtunteja kertyi vaikka rakennusmiehiä oli enimmillään yhtä aikaa 5. Olin koko ajan työn johtajana ja samalla osallistuin rakentamiseen. Tietenkin tavaran hommaaminen kuului minulle. Olen kuulunut kannattavuuskirjanpitoon 10 vuotta, siitä johtuu että tulee merkittyä työtunnit ylös.

Omaa työtä ei ole laskettu mukaan. Tiedot perustuvat maatalouden verolomakkeelta kerättyihin tietoihin. Omaa työtä ei siihen merkitä.
Olen kyllä pitänyt kirjaa tehdyistä työtunneista. Rakennusprojekti jakautui kolmelle vuodelle. Elementin valmistus ja valmistelevat työt 2007, rakenntamiseen minun työtunnit 635. 2008 Navetan pystytys, robotti otettiin käyttöön 10.10.2008, minun työtunnit 1888. 2009 vanhan osan muutostyöt nuorkarjan tiloikis ja ulkoapäin valmiiksi työtunnit 883.
Kyllä työtunteja kertyi vaikka rakennusmiehiä oli enimmillään yhtä aikaa 5. Olin koko ajan työn johtajana ja samalla osallistuin rakentamiseen. Tietenkin tavaran hommaaminen kuului minulle. Olen kuulunut kannattavuuskirjanpitoon 10 vuotta, siitä johtuu että tulee merkittyä työtunnit ylös.

Paljolti tuli tunteja, mutta onhan tuntipalkkakin vähintään timpurin palkka.

Tuohon edelliseen omatoimisuuteen täysi hatunnosto. Tuollaisia valuja itsekin tein yhdeksänkymmentäluvulla ja eristetyt sanwids-elementit tulivat tarvikkeiltaan maksamaan noin kymmenesosan ostetuista vastaavista. Kun korot pyörivät normitasolla 4-7 %, säästö vähentää rahoitustarvetta. Sillä kaikki "ylimääräiset" kuluerät maksetaan viimeisenä. Tällöin työtunnin nimellishinta helposti tuplaantuu koron muodossa, toki inflaatio saattaa siinä markkinassa hivenen helpottaa maksua.

Helpompi tuollaista seinää on tehdä valuharkoista,säästyy se muotinteon vaiva,mut tokihan se onnistuu paikalla valaenkin,muottivanerilla nopea tehdä aina tolppien väli ja sitten siirtää seuraavaan.eriste pysyy keskellä kun käyttää rimoja joita nostaa ylös valun edetessä,teräkset ei välttämättä tarvitse olla verkkoa vaan laittaa pitkästä tavarasta..mutta tarvitseeko kylmäpihatossa välttämättä siinä eristettä.