---käsittämätön tölväys Kataiselta.
Professorit lyttää koko raportin maanrakoon.
Professori Pertti Haaparanta (vas.) lyttää Pekka Himasen raportin.
Kaksi professoria tutustui HS:n pyynnöstä Pekka Himasen loppuraporttiin ennen sen julkaisua. Heistä Tampereen yliopiston akatemiaprofessori, sosiologi Pertti Alasuutari on kritiikissään maltillisempi. Hänen mukaansa kirja on hajanainen, ja mikään kirjan tapausanalyyseistä tuskin kelpaisi artikkeliksi tieteelliseen lehteen.
"Suoraan sanottuna en usko että mikään tässä kirjassa on syntynyt hankkeelle annetun rahoituksen pohjalta. Joukko yliopistoissa työskenteleviä ihmisiä on kirjoittanut esseitä aikaisempien tutkimustensa pohjalta", Alasuutari tulkitsee.
"Kirjan heikkotasoisin luku on päätösosan ensimmäisenä oleva Fernando Calderonin teksti nimeltä inhimillisen kehityksen uudelleenarviointia. Se on tekstinä jokseenkin jäsentymätön, ja jotkut sen lauseet vaikuttavat kuin YK-ympäristöön tehdyn puppugeneraattorin suoltamilta", Alasuutari arvioi.
Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta antaa Himasen lopputuotokselle täydellisen tyrmäyksen.
"Aloitetaan positiivisista asioista. Kieli on parantunut Sinisestä Kirjasta, ja osa tapaustutkimuksista on ihan asiallisia. Mutta Himasen ja Manuel Castellsin osuuksia lukiessa päällimmäinen tunne on sääli ja myötähäpeä", Haaparanta sanoo.Haaparannan mukaan ainakaan Himasen tekemät osat eivät kelpaisi normaaliksi akateemiseksi tutkimukseksi.
"Olen omien tutkimusintressieni takia lukenut aika paljon yhteiskuntafilosofista kirjallisuutta, mutta olen amatööri. Jos minäkin silti näen nopeasti, että kirjallisuutta ei tunneta ja kehitelmät ovat naiiveja virityksiä, vaikea uskoa että tämä voisi tulla julkaistuksi millään normaaleilla kriteereillä."
Haaparanta ottaa esimerkiksi nobel-palkitun taloustieteilijän Amartya Senin, jonka näkemyksiin Himanen pohjaa omia kehitelmiään ihmisarvosta.
"Näyttää, ettei Himanen ole edes perehtynyt kunnolla kyseiseen kirjallisuuteen", Haaparanta päättelee.
Haaparanta ihmettelee esimerkiksi Himasen näkemystä, jonka mukaan teollisen ajan oloissa syntynyt hyvinvointivaltio on keskittynyt poistamaan pahoinvointia. Himasen mukaan tarvitaan informaatioajan "hyvinvointiyhteiskunta 2.0", joka keskittyisi lisäämään hyvinvointia.
"Näkemys hyvinvointivaltiosta ei pidä lainkaan paikkaansa, eikä Himasella ole mitään lähdeviitteitä väitteen tueksi. Hyvinvointivaltion perustahan on siinä, että tarjotaan koulutusta, jotta ihmiset oppivat pärjäämään. Ja kun on sosiaalivakuutusjärjestelmä, ihmiset uskaltavat ottaa riskejä ja tehdä innovaatioita", Haaparanta sanoo.Pertti Haaparanta uskoo, että tutkimuksen ympärillä velloneen kohun takia Himasella on ollut kova paine saada aikaan jotain uutta ja merkittävää.
"Pohjan heikkous ja asioihin perehtymättömyys on sitten johtanut kaikenlaisiin omituisuuksiin."
Haaparannan mukaan huonostakin kirjasta jää yleensä jotain käteen.
"Tästä ei jää mitään. Siksi ensimmäinen tunne on vähän säälin tunne: Miksi henkilö on ajautunut tekemään tällaista?
