apilaksen kanssa kerrrraankin samaa mieltä. Lista jatkuu:
-ammattitaito ei seuraa heti perässä, kun karja kasvaa ts. tuppuroidaan yksilöiden kanssa karjan sijaan. Peltopuolella näkyy lohkokohtaisena nysväämisenä kokonaisuuden kärsiessä.
-vapaa-aikaa ei arvosteta riittävästi, mistä seuraa tuppurointia joka vaiheessa. Kas joutilaisuus välillä on tärkeää, koska ainoastaan silloin pystyy todella uudelleenmiettimään asioita. 18/24 painellessa kykenee korkeintaan virtaviivaistamaan valssia hiukan, muttei pää enää osaa kyseenalaistaa koko tanssin tarpeellisuutta... ainakaan mulla.
Tää siis omakohtaista
Onko aatami kiinnittänyt maailmalla liikkues huomiota miten suuri rooli pankilla (rahoittajalla) todellisuudessa on kasvaneiden maatilojen pyörimisessä? Pankkien ainoa murhe lienee että maatilat kuittaavat velat nolliin kymmenessä vuodessa? Isännät tyhmyydessään yrittävät polkea että velat tosiaan saataisiin tuossa pankin asettamassa aikataulussa pois.
Isännän omaa virhettä on jos kuukausittaisesta tilistä pankille menee helvetillinen osa jolloin kaikki tarpeeton lainanmaksun kiirehtiminen on poissa käyttöpääomasta. Isäntien tulisi ymmärtää että ensin tulee käyttöpääoma tuotantoon ja vasta sitten pankin pennoset. Mikäli pankki ei asiaa ymmärrä, olisi parempi katsella kepunenäänsä pidemmälle. Jos tiloilla mietitään että mistä rehusta säästetään nyt niin tie on aika lyhyt vasaran alle.
Siihen pankit eivät tosin ole syyllisiä jos isännät ylikoneellistaa tilaansa vauhtisokeina.
Mutta kuka käytännössä herättäisi isäntiä joilla tuo vauhtisokeus on? Aika vähissä taitavat olla vaihtoehdot, varsinkin jos itse on aina oikeassa.