Ohjeen mukaan diodi kuuluii vaihtoventtiilin kelan napojen väliin?
Luultavasti näin.
Yleensä näissä mg-venttiileissä, releissä jne sen diodin tarkoitus on niellä sähkön katkaisuhetkellä sen kelan synnyttämä jännitepiikki. Muuten se jännite joko kipinöi kytkimen kärkien yli tai sitten se voi tuhota jotain elektroniikkapuolelta (jos ohjaus on elektroniikalla jota ei jostain käsittämättömästä syystä ole suojattu tuota vastaan). Turha kipinöinti voi aiheuttaa myös radio- ja muita häiriöitä.
Diodin paikka on tällöin kelan napojen välissä, ja suunta on vastakarvaan, eli niin että normaalisti se ei johda kun kelalle sähköa annetaan, eli viivapuoli kohti plussaa.
Tuon jännitepiikin syntyä voisi yksinkertaistaen kuvata sillä, että kun sähkö kelasta katkeaa, kelan ympärillä oleva mg-kenttä jää kodittomaksi, ja nopea muutos kentässä indusoi käänteisen jännitteen siihen kelaan. Jännite nousee niin korkealle että jostakin löytyy purkautumisreitti, yleensä sellainen reitti löytyy sähkön katkaiseesta kytkimestä ellei tuollaista diodia ole sitä nielemässä.
Joissakin monien nappuloiden ja mielenkiintoisten kytkentöjen systeemeissä ohjauspuolella voi olla muitakin diodeja, mutta ne eivät ole enää suojaustarkoituksessa vaan toiminnan logiikan vuoksi.
Joskus nämä piikintappodiodit on valmiiksi sisäänrakennettu releeseen tai mg-venttiilin pistokkeeseen. Tällöin on tärkeää että jännitteet tulkevat niinpäin kuin on tarkoituskin, muuten menee sulake ja/tai se diodi...
Noinhan se sillain karkeesti toimii joo.
Rautakangesta kun tuota hommaa vääntää, niin ajatellaanpa vaikka rumpuhakkuria tai murskaa, joka pyörii vimmatusti. Yleensä nuo vempeleet ovat raskaita, jotta ne eivät pienistä oksanpätkistä heti nykisivät. Nuohan ovat käytännössä vauhtipyöriä.
No, ajatellaanpa, että hakkuria pyörittävä iso polle katkaisee voimanulosoton, niin hakkuri jää pyörimään pitkäksi aikaa. Kuvitellaanpa, että jos hakkurin nivelakseli olisi suoraan moottorin kampiakselin päässä kiinni ilman mitään kytkintä. Tällöin moottori toimisi vähän niinkuin moottorijarrutuksessa. No ok, kyllähän se mylly kestää tuon.
Mutta, jos moottorin ja hakkurin välissä on jonkinlainen voimanulosoton kytkin, joka ei kestä ns. moottorijarrutusta, niin silloin voimanlinjaan pitää lisätä sitä kestävä vehe. Tässä tapauksessa vapaakytkin. Nyt se rumpu saa riehua voimansa pois ja maailma pelastuu.
Eli tuo hakkuri on se kela, johon varastoituu energiaa ja vapaakytkin on se diodi, joka suojaa voiman kytkentäkomponentteja. Karkeesti noin. Elektroniikan ja mekaniikan väliset yhtäläisyydet voidaan mielikuvitusta käyttämällä selventää. Toki vaikka sähkövirran ja virtaavan veden avulla se on vähän helpompaa.
