Kyllä lumean kaikki sulana pidettävät rakennelmat. Aikoinaan ei ole tehty betoniin katkoa ja eristystä kunnolla. Vesijohto jäätyy sokkelin vieressä, jos ei ole lunta, vaikka maanpinnan suuntaisesti on finfoamia koko pihan ala.

Hoidettavien kesäasuntojen vesijohtojen kohtia ei pidetä koko talvea aurattuna. Lumi estää putkia jäätymästä, ei tarvi sähkövastuksia laitella.

Jätättekö tuuletusrei'ät auki, jos on rossipohja?

 *** Eikös tähän ole olemassa se vanha sääntö ; kun on järvessä jäät on luukut kiinni ja kun veet on vapaat niin horottaa myös luukut.

Kyllä ainakin  meidän 70-luvun harakanpesä hyötyy lumeamisesta. Aivan kauheita kelejä lämmityksen kannalta nämä lumettomat kylmät syksyt.                        Paljas maa, -20C pakkasta ja tuulinen rakennuspaikka on aika tappava yhdistelmä. Hrrrrr!!!!

Homeiden, sienien ja muiden haitallisten eliöiden kannalta toimiva ilmanvaihto tulee säilyttää aina alapohjassa. Lumen luomisen sijaan kiinnittäisin kyllä huomion eristeen määrään, laatuun ja ilmansulun toimintaan. (HUOM EI HÖYRYNSULUN)

Itsellä tälläkin hetkellä kaikki kissanluukut auki, vesijohdot mallia eristetty ja menee lämpö, paluu ja kylmä vielä samassa suojaputkessa alapohjan katossa ni ei käytännön ongelmaa vaikka reilusti ollaanki pakkasen puolella.

Se alapohjan kylmyys ei tee sitä lattian vetosuuden tunnetta vaan ihan se fakta että siellä oikeesti vetää. Veto pois niin lakkaa kintut palelemasta. Näin ainakin meillä ja muissakin toteutetuissa remonttikohteessa on toiminut. Näin siis reilu satavuotiaassa hirsitalossa, luonnonkivistä ladottu 1.7m korkee kivijalka ilman eri tilkkimistä, vaihtuu ilma heti reippaasti 

Vanha talo ( laajennus l. uusipuoli tehty 1880 luvulla )porakivien päällä. Lunta laitetaan heti kun mahdollista. Paras ja halvin konsti. Tehty jo kyseiseen taloon ainakin sata vuotta ja ei ole mistään kohden lahonnut. Ei ne vanhat talot mitään hometta kerää jos ei ole väärin remontoitu. Nimim. Kaks tuumaa tuuletusväliä ulkoverhoilussa jossa kyläsepän tekemät naulat ja lauta kuin nykyajan lankkuu.

Ei munkaan mielestä lumeaminen ole ongelma kun maa on talon alta todennäköisesti aika lailla jäässä joten kosteuttakaan ei pääse silloin rakenteisiin.

Tuppaan traktorilla lunta niin seinää vasten niin paljon kun mahdollista. Rossipohjan kissanluukkuja en sulje. Pitäs varmaan sulkea mutta kun en ole varma että muistaako ne avata keväällä niin se on jäänyt tekemättä.

Kyllä meillä lumetaan ne paikat missä vesijohdot kulkee lähellä ulkoseinää, eli saunan ja kylpyhuoneen kohta sekä pannuhuoneen nurkka.

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 26.12.12 - klo:10:31

Jätättekö tuuletusrei'ät auki, jos on rossipohja?

 *** Eikös tähän ole olemassa se vanha sääntö ; kun on järvessä jäät on luukut kiinni ja kun veet on vapaat niin horottaa myös luukut.

Meinasin laittaa saman, mutta olitkin jo ehtinyt. Näin isä aikoinaan neuvoi.
Ja lumetaan kivijalat.

 Ennen asuttiin tossa piharakennuksessa ja se oli nopea lumeta kun työnsi u-auralla pellolta lunta 1,5 metriä korkean kasan seinälle. Mitään alapaneelien tms. lahoamista ei ole ollut havaittavissa 10 vuoden älyttömän lumeamisen vuoksi. 

]

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 26.12.12 - klo:10:31

Jätättekö tuuletusrei'ät auki, jos on rossipohja?

Suljetaan jo ennen lumia, vuorokauden keskilämpötilan laskiessa alle 5 asteen, ja auki vastaavasti keväällä kun sama asteluku saavutetaan suurinpiirtein. Ja pirtti on kohta satavuotias hirsivinkkeli jossa rossipohja metrin irti savitontista. Jos luukkuja ei sulje talveksi, ei riitä villasukat ja viltit. Luntakin pitää kerätä pihamailta ja peltoteiltä lumeamiseen.....

Lainaus käyttäjältä: Aimo Jortikka - 26.12.12 - klo:18:27

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 26.12.12 - klo:10:31

Jätättekö tuuletusrei'ät auki, jos on rossipohja?

 *** Eikös tähän ole olemassa se vanha sääntö ; kun on järvessä jäät on luukut kiinni ja kun veet on vapaat niin horottaa myös luukut.

Meinasin laittaa saman, mutta olitkin jo ehtinyt. Näin isä aikoinaan neuvoi.
Ja lumetaan kivijalat.

Meilläpäin ei ole järviä, siksi pitää katsoa mittarista.......

Lumetaan kun lunta tulee. Ja se laho tuon lumeamisen vuoksi ei tunnu uskottavalta, kyllä keväällä lämpö talosta/lampolasta päin sulattaa lumen talolta päin niin, että lopulta kivijalan juuressa on sellainen kissan/koiran juostava tunneli. Eli siinä vaiheessa kun lämpötila mahdollistaisi jonkinlaisen lahoamisen, lunta ei enää kivijalkaa/seinää vasten ole.

Petri

Ilman muuta lunta joka kivijalkaan. Jos rossipohjaa ei lumeta ja luukkuja ei tukita, lämpötilan vaihtelu aiheuttaa enemmän kosteushaittoja kuin tasalämpö. Käypä kattomassa niistä avoimista luukuista suojan tullessa miten paksussa huurassa voi kannatinparrut olla. Rossipohjan alunen voi olla koko talven sulana ilman ongelmaa. Vanhimmissa taloissa kannatuskivet ovat ilman hiekkaa ketunmullan päällä ja kivet vajoavat jokaisen jäätymisen ja sulamisen seurauksena. Seurauksena perustuksen liikkuminen ja kallistuminen.
Teen puoli päivää vuodessa lumeamista ja myyn säästyvän hakkeen 500 eurolla. Lisäksi mukavuus parempi ja vesijohdot ei jäädy poikkeustilanteissakaan. Nämä koskee taloja ja lämmintä verstasta.

Kyllä ainakin  meidän 70-luvun harakanpesä hyötyy lumeamisesta. Aivan kauheita kelejä lämmityksen kannalta nämä lumettomat kylmät syksyt.                        Paljas maa, -20C pakkasta ja tuulinen rakennuspaikka on aika tappava yhdistelmä. Hrrrrr!!!!

Sama vika täälläkin. Lattiat muutuvat heti lämpöisemmiksi kun saa lumet lapioitua seinän viereen. Vai johtuneeko siitä, että lapioidessa tulee lämmin. Kevätaurinko ja tuuli kyllä haiduttavat lumet ennen kuin kosteusongelmia syntyy. Pohjoisen puolelta voi joutua tarkkailemaan tilannetta.

Oiskohan tuosta lumenlapioinnista mitään iloo 2007 pystytetyn hirsitalonkanssa?
Ei oo rossipohjaa ja hirren vahvuus 200mm. Toki ei tälläkään hetkellä puhalla varpaissa, mutta pienentäiskö lämmitystarvetta? Tosin ei sekään kohtuuton ole kun on MLP ja lattialämmitys.