Miksei sitä voi ajaa pellolle?
Ajattelin että jos pelto kantaa levityskärryn ja pystyy kyntämään niin maa on kuivaa.
Vettä sataa joka päivä mutta kun ronkkii sinne sun tänne niin jatkuvasti on voinut levittää.
Ei ehkä ihan tyylipuhtaasti mutta 80-luvun kelit vaatii 80-luvun konstit.
Säätiedotus lupailee pakkasia viikon sisään, täytyy ajaa vähiin ennen sitä ja pienen määrän voi jättää pakkaskelille.

ei täällä pysty ajamaan mittää minnekkää, lavon petonilattia on ainu joka jotenni kestää. Pakkasie outellaan ja sitte nostellaan ylivuotisie paalie tunkion reunukseksi, että tulevan talaven paskat mahtuu, eikä lähe kulukeutummaan. Onneksi elokuulla kerkesin ajamaan moniaita kuormie pellolle, että ei ihan täyttä oo...

vetäsehä ***** peähäs ja oo puolituntie henkittämäti

vetäsehä ***** peähäs ja oo puolituntie henkittämäti

No nyt puhutaan niin ku pittää.

joo, se tuo tapanila haesoo yhelle vanahalle uivelolle...

Häntämiehet suap häntärahhoo, toiset kyllä joutuu maksamaan liiasta hännystelystä.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 17.10.12 - klo:21:27

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 17.10.12 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: kantola - 17.10.12 - klo:20:58

Lihavin mänty se kasvaa vanahan kesänavetan paikalla. Että kyllä se harvennettu männikkö pomsahtais lietteen avulla äkkiä tukkimittoihin. Rahan tuloa eikä menoa...

minkä takia männyt kuolee, siis ihan tuommoset 10 metrisetki jos siellä mullikat laiduntaa pari kesää

Jos ala on pieni ja eläimiä paljon, niin virtsan typpipitoisuus saattaa kyllä tappaa männyn, tai sitten ne on ne rungot jyystäneet kuorettomiksi ja puut kuivaa pystyyn.
Liian pieni ala sille eläinmäärälle.

ei mullikat juuri muuten mäntyyn koske paitsi ihtiään kyhnäävät niitä vasten mutta eihän parkilla olevan männyn rungon tuosta pitäis hetkahtaa, kuorellisen kyllä, myös kovalla kivisellä maalla männyt kärsii, ei luulis kyseessä olevan juurten mekaaninen vaurio. typpi vois olla yks tekijä mutta kärsiikö isokin mänty kun sammaleet ynnä muu normaali aluskasvillisuus yleensä muuttuu heinäpainotteiseks....

Voi olla semmonenkin tekijä, jos on talvi, että kun eläimet polkee maan näkösille niin routa menee syvemmälle ja puut kärsii keväällä kuivuudesta, kun maa on vielä jääsä mutta lämpöä pukkaa päälle.

Eikös ne syvässä eteläsä tykitä lietettä appelziinipuile. Mikä jottei petäjäisile