Se on ohi nyt.Otsikon mittainen ura maajussina oman (ja pankin) tilan viljelijänä tuli tänään päätökseen.Poika jatkaa tilalla kokopäiväisenä viljelijänä.Viljelijäurani aikana lehmien määrä noin kymmenkertaistui ja peltopinta-ala viisinkertaistui.Viljelijäuraan sopi myös liitännäiselinkeino vajaa 20 vuotta ja joka loppui uuden navetan teon myötä.Kaduttaako maajussiksi ryhtyminen?No,ehkä matkanvarrella joskus,kun lehmät ovat aina  määränneet päivien kulun.Päätös kummiskin aikoinaan tehtiin sen hetkisillä tiedoilla ja opiskelukaan ei kovin paljoa kiinostanut.

Siinä on uralla mittaa, hattu päästä. Siihen urasi varrelle mahtuu monenlaista poliittista, tieteen, käytäntöjen, koneiden muutosta. Ja montaa muuta

Onnea, sekä luopujalle, että jatkajalle. Hyvin tehty!

anteeks maalaisuuteni.   mut kuin vanhoja on nuo jatkajat?    mm  ite tiijän muutaman tilan jossa jatkajat on 35 ja silloin on liian vanhaa porukkaa alkaa tuotantoa...