Ensimmäinen talvi omilla pyöröpaaleilla ruokkien on jo "vaiheessa", pitäisi miettiä ensi kesän tekemisiä. Kun kuivikepihatosta johtuen (lampaita, tosin) tavoitteena on roudata mahdollisimman vähän vettä sisään, on paalaus pyritty ajoittamaan "silloin kun kerättäisiin latokuivuriin" -kosteusasteeseen, eli ns. säilöheinää. Enimmäkseen on ollut ihan OK tavaraa syöttää, mutta hometta on toisinaan. Hylkyyn ei ole mennyt paaleja, mutta kiusa se on pienikin kiusa.

Kuivimmat tehdyt ovat selvästi kuivaa heinää, ei minkäänlaista säilörehun tuoksun häivähdystäkään. Tuoreemmissa taas on selvä maitohappokäymisen aromi. Sellainen tuntuma, että juuri nuo kuivahkot ovat niitä, joissa hometta yleensä esiintyy, kun taas sellaisissa vähän nihkeissä eli hapanimeliltä tuoksahtavissa ei homeita ole näkynyt. Otos on tosin sen verran pieni ja vain yhdeltä vuodelta, että luotettavien johtopäätösten vetämistä oman kokemuksen perusteella täytyy vielä varoa. Säilöntäaineita ei ole käytetty, niittokone, ei -murskain, kaikki on karhotettu, suurin osa vielä pöyhittykin tehdessä.

Tuon kuivikepohjan vuoksi tavaran teen mieluiten mahdollisimman kuivana. Nyt on kuitenkin käynyt mielessä, että pitäisikö säilöntälaadun vuoksi jättää kuitenkin sen verran nihkeäksi, että tulisi enemmän säilörehua kuin säilöheinää? Kokemuksia? Kikkoja? Aineita?

Petri

Isännät, joille meidän ketjulla paalataan, sanovat että juurikin tuo lähes kuivaheinäasteella paalattava rehu säilyy parhaiten ja vieläpä erittäin hyvin biologisella säilöntäaineella ja sen (bio...) käyttö onkin yleistynyt reilusti tässä muutaman vuoden aikana.

Toinen pointti on tämä meidän talvi, joista pari viimeisintä on taas näitä pakkasia piisalle asti ollut, niin ne kosteahkoina tehdyt paalit.
Nepähän kun on kuulemma oikeita prkleitä sulattaa.
Ne kun eivät keinotekoisesti sula koskaan.
Siksi osa isännistä teettää ainakin osan rehuistaan mahdollisimman kuivana. "Pakkasrehua".

itte kanssa opetellu paalausta ja nyt olen jo toisen talven syöttänyt 'melkein kuivaa' heinää jonka olen paalannu claasilla siinä vaiheessa kun vielä oikeestaan pitäis pöyhästä- asteella ja siihen josilakia ihan mausteeks, noin 18 -22 paalia 30 litran kannulla ja hyvin säilyneet ja maittavat oikein hyvin jopa vasikoille, avattaessa on sellainen miellyttävä tuoksu ja noin 2-3 kerrosta muovia,                      kun tuo suorittava porras on vanhentunut joka vuosi niin kanttipaalaus saa jäädä aika vähälle, työn rationalisoinnin takia koneilla helpompaa!

kyllä jonkunverran pitää tehä noita erittäin kuivia kovimmille pakkasille... tuuripeliä, tuleeko sitte home täpliä, käyttää aineita tai ei

kyllä jonkunverran pitää tehä noita erittäin kuivia kovimmille pakkasille... tuuripeliä, tuleeko sitte home täpliä, käyttää aineita tai ei

No joo, nyt oli kolme viikkoa putkeen aamulla -25 tai kylmempää... Vähän kohmeinenkin paali kyllä Varmolla leikkautuu, se ei ole ongelma. Enkä oikeasti hae "tuoretta" vaan korkeintaan erilaisia rehun "nihkeysasteita". Mutta juuri tuo pohdinta, ollako säilörehukäymistä vai ei, kiinnostaa.

Petri

Käyminen tuo rehuun hiukan lisää energiaa. Jossei siitä ole haittaa, tekisin ennemmin kosteampaa. Säilyminen on varmempaa. Itse vältän muovitetun "välikuivan" tekemistä viimeiseen asti ja teen mielummin reilusti kuivaa heinää ilman muovitusta suurkanttipaaliin. Säilyminen on varmempaa.

Lainaus käyttäjältä: lavali - 28.03.11 - klo:09:00

kyllä jonkunverran pitää tehä noita erittäin kuivia kovimmille pakkasille... tuuripeliä, tuleeko sitte home täpliä, käyttää aineita tai ei

No joo, nyt oli kolme viikkoa putkeen aamulla -25 tai kylmempää... Vähän kohmeinenkin paali kyllä Varmolla leikkautuu, se ei ole ongelma. Enkä oikeasti hae "tuoretta" vaan korkeintaan erilaisia rehun "nihkeysasteita". Mutta juuri tuo pohdinta, ollako säilörehukäymistä vai ei, kiinnostaa.

Petri

Ei olla 

Korkeampi ka-pitoisuus vaatii myös lisäkerroksia muovia. Vähintään 8 krs jos ka 60-70%.

En oo huomannu mitään eroa säilyvyydessä onko se sitten tehty kosteena tai liki kuivana
homepilkkujä lähinnä tulee jos lintu tekee reiän mutta ei muuten
ja kuutta kerrosta muovia käytetään kaikissa
ja tehdään vielä niinkin vastoin kaikkia sääntöjä että kuskataan käärityt paalit kotiin ja nostellaan kolmeen varviin lappeelles

Itselläni täysin samat ajatukset Erikin kanssa ja samoin toimitaan meilläkin. Ei mitään syytä käyttää kuiviin paaleihin sen enempää muovia, kuin märkiin (ellei kyseessä ole sitten joku ranipaskanmuovi...). Meillä ei ole ollut 2000-luvulla paaleissa mitään säilönnällisiä ongelmia.

Säilönnälliset ongelmat johtuvat paaleissa pääasiassa joko liian löysistä paaleista, tai heinissä on maata, johtuen joko liian lyhyeen sänkeen niitosta, tai epäonnistuneesta karhotuksesta. Muuta syytä en voi kyllä ymmärtää? Meillä paalataan itselle eri korjuuasteisia heiniä ilman säilöntäainetta n.2000 paalia vuodessa ja poikkeuksetta on säilynyt hyvin. Olen ennemmin ajatellut rueta vähentämään muovin määrää, kuin lisäämään. Syyssatoa paalattiinkin muutama sata paalia 4-kerroksella muovia. Ongelmia oikeastaan vain pakkaskauden siirroissa, jolloin ohut muovikerros on hauraampi.

viimekesänä tein kesannolta tjsp, ka abaut 75 ja 6 kerroksella ja ei mitää pilikkuja hometta ... tosi hyviä

ja tuosta paalitaktiikan "kalleudesta" offtopiikkina senverran että jättääkö siilomiehet suuremman säilöntähävikkinsä huomoitta? Sitä vain, että omakohtaisesti 4 vuoden paalauskokemuksella kaksi paalia on kannettu mettään, ja molemmat sentakia että muovit menny rikki käärintävaiheessa ja ei ole paikattu. Ja pöydältä menee rehua suoraa sontakouruun muutama tarikollinen pehua päivässä.

Muoveista senverran että farm-film niminen muovi oli yksvuosi semmosta että siellä oli ilmakuplia kalvokerrosten välissä, ja niihin kohtiin tahto tulla reikiä... Eipä sitä merkkiä nykyän ole näkynyt kaupassa..

Ja 48 tuntia karheella olleet, suht kuivat mullien talviheinät/lehmien kuivanheinän korvike paalit on säilyny oikke hianosti, joskus hieman erikoinen haju mutta eipä siitä sen ihmeemmin ole navetassa reklamoitu.

Tosiaan, karhottaminen olisi syytä jättää tekemättä keveillä mailla. Ja paalit tiukoiksi, ja vielä pareet jos olisi silppuava paalain. myyränpesät on yksiä kiusankappaleita muutamilla lohkoilla, niide turkiseläinten kans meinaa järki lähteä, se loppukin vähä..

Ja kaikki on tehty ilman säilöntäainetta. Ja aina tulee sitä perinteistä propagandalässytystä valiolta. Hmm, kun ottaa näytteen, ja siihe näytteeseen sekoittaa pienen määrän aiv happoo, nii mitähän sitte S-joella asiasta sanottaas? Eli onko optimi PH ainut kriteeri 8 tai 9 säilönnällisessä laadussa. Ko nuo ilman aineita tehdyt tuppaa olemaan noin 0.2 yksikköä yli tavoite ph.n

Jos haluaa huonoa paalirehua niin suosittelen kombikonetta ja 4x muovia, ei auta vaikka kuinka hapottaas, ko muovien välistä pääsee ilmaa paalin sisälle. Tätä eräs ex.urakoitsia harrasti. Ei tarttenu enää seuraavana kesänä tehdä rehua.

Turha vettä kuljettaa paaleissa ruokintapöydälle ja se lisää kustannuksiakin jopa neljänneksen. Kuivissa heinissä KA yli 60 säilöntäaine on turhaa. Viime kesänä noin 2 pv karholla ja paalaus 6 kerrosta muovia paalin paino 440 - 460 kg, KA 67,7, valk. 136, kuitu 288, Ca 2,9, P 2,4, Mg 1,3, K 24 ,Na <0,2, ME 10,5, ry/kg 0,9, OIV 75, PVT -8, D arvo 657. Ei hometta ei jäätymisongelmia ja mikä parasta paalimäärä vähenee huomattavasti kosteana tehtyyn. Paalissa rehuysiköitä  noin 275 ja jos kostea paali painaa  750 kg ja KA 35 on rehuyksiköitä 235 erotus 40 ry  eli 15% vähemmän ja ero lisääntyy kun puhutaan märistä paaleista.
Edellä oleva ei ollut esimerkki vaan vuosien saatossa ilmi tullut tosiasia. Sen lisäksi on huomattava että kostea vaatii säilyäkseen säilöntäaineen, jonka kustannus lienee päälle euron/paali.

No joo, oma pohdintani ei koske enää "kosteaa" rehua, enemmänkin jossain "nihkeän" ja "kuivan" rajamailla.

Oma havainto, että "nihkeässä" tapahtuu vielä jotain käymistä noin hajusta päätellen, kun kuivassa taas ei enää mitään paitsi mahdollista homeen kasvua. Ajatukseni olikin, että josko "nihkeä" ei tuon pienen käymisen vuoksi päästäisi homeeseen paalin pintaa (joka kuivassa taas kondenssivesistä huolimatta helposti tapahtuu). Mutta kait pitää lähteä itse kokeilemaan ja raportoida kolmen vuoden kuluttua...

Petri

Niinpä mutta missä kulkee nihkeän ja lähes nihkeän raja. Toinen näyte KA 53,4  valk 128 muuten samat arvot kuin edellisessä paitsi paali painaa 50 kg enemmän OIV 78, PVT 19 kivennäisiä ei testattu. Päällepäin ei silminnähden mitään eroa eikä käsin kosketeltunakaan. Ei hajuja ei hometta . Korjuumenetelmä sama kuin edellä mutta eri pelto ja mahdollisesti muutaman tunnin ero kuivumisajassa. Onko nihkeä välillä KA 40-50 sitten se ongelmakohta, sillä alle 40 on jo selvästi kostea. Joten joko kosteana tai kuivana muuten korjuu menee arpapeliksi.