ALV:n progressio kuuluu luokkaan "haistapaska".
Ensinnäkin kun yleensä puhutaan tasaverotuksesta esim. ansiotulojen kohdalla, tarkoitetaan suhteellista tasaveroa eli prosentuaalista osuutta tuloista. Jos ihmisellä ajatellaan olevan tietyt minimitarpeet esim. ravinnon suhteen, niin ALV:han ei ole edes tällainen suhteellinen tasavero, vaan absoluuttinen tasavero, ts. jokainen maksaa minimitarpeidensa tyydyttämisestä euromääräisesti saman summan.
Mitä taas eriytettyihin AL-verokantoihin tulee, niin verotuilla yleensä on tapana valua hintoihin.
ALV on degressiivinen ja siten erittäin hyvä veronkeräystapa.
Regressiivinen on parempi termi. ALV:lla on paikkansa, mutta se ei vastaa ainakaan mun oikeuskäsitystä verojen kerämisestä, jos siitä tehdä pääasiallinen valtion tulonlähde.
Progressiivisen veron vastakohta on regressiivinen vero. Regressiivisen veron tapauksessa veroaste pienenee verotettavan summan noustessa. Jos veroaste on vakio, kyseessä on suhteellinen eli tasavero. Tosin monet tasaveroksi mielletyt veromallit ovat käytännössä progressiivisia, mikäli niihin sisältyy vakiomääräinen vähennys tai verovapaa osuus. Tasasummaveron tapauksessa veron määrä ei riipu verotettavasta summasta
Tämä kokoomuksen ja Nalle Wahlroosin väite alv:n prokressiivisuudesta on absurdi. Ajatellaan nyt tavallista palkansaajaa joka lähes kaikki tulot menee elämiseen. Esim. asumisen kuluista 50% on veroja ja siitä alv:n osuus23%.
Kun lasketaan Nallen alv osuutta niin saamastaan asiosta Nalle käyttää elämiseen ehkä 10% ja loput laittaa osakkeisiin ja muuhun sijoitustoimintaan josta ei alv:tä mene. Siis tavallinen palkansaaja maksaa tuloistaan pahimmillaan 23% alv veroa ja Nalle siitä 10% tuloistaan. Silti Nalle saattaa maksaa alv:tä euroissa enemmän.
Tätä on vaikea ymmärtää lyhyen matikan oppimäärällä ja kutosen arvosanalla