mulla semmoinen käsitys että suomessa ei juuri asunnoissa viilennystä tarvii,,,,,

Lämpöpumpulla ( ilmasta ) lämmityksen hyödyt menee hankintahintaan ja sähköön,,,

Eri juttu jos pystyt ottaan esim Järvestä maalämpöä. Nesteestä-nesteeseen
 

Lainaus käyttäjältä: PR - 30.03.10 - klo:20:16

Torniojokilaaksosta käsin katsottuna tuo viilennys on toki turha kulunki. Vaan täällä eteläkärjessä on yläkerta koko kesän kuin sauna, kun on tölli vielä pellon laidassa etelään päin. Mulla on poistoilmalämpöpumpussa viilennystoiminto, enkä enää luopuisi. On se niin mukava.

Olen pari kesää vaikuttanut myös Rein-joen varressa, joten tiedän kyllä myös liian lämmön riesat. Tällaisena perusaskeettina vain ajattelen, että viilennys on mukavuustekijä, mutta talvinen lämmitys välttämättömyys...

Petri

Näin arvelinkin. Mukavuustekijähän se on ilman muuta. Tietenkin hiilijalanjälkeä voi leventää ja kaventaa monella eri tavalla. Mulla ei oo esim. tuota moottoripyörää, niin käytän sitten nuo liikenevät varat tällä tavalla mukavuuteeni. Aika askeettiisesti elelen minäkin, etten mikään pröystäilijä ole. 

Mukavuustekijähän se on ilman muuta. Tietenkin hiilijalanjälkeä voi leventää ja kaventaa monella eri tavalla.

Luulen, että meillä Suomessa kesäaikainen sähkönkäyttö ei pitäisi olla kovin paha hiilijalanjäljen lisääjä, muu sähkönkäyttö on aika vähäistä. Sen sijaan noiden ilppien hiilijalanjälkeä lisää aika pahasti se, että ne lisäävät sähkön kulutushuippuja rajusti. Juuri kovimmilla pakkasilla ne heittävät toimimasta ja siirrytään suoraan sähkölämmitykseen. On siinä voimalaitoskapasiteetti tiukoilla...

Petri

Tämän huipputehokapasiteetintarpeen sitten maksamme kaikki sähkönkäyttäjät. 

Lainaus käyttäjältä: PR - 31.03.10 - klo:11:56

Mukavuustekijähän se on ilman muuta. Tietenkin hiilijalanjälkeä voi leventää ja kaventaa monella eri tavalla.

Luulen, että meillä Suomessa kesäaikainen sähkönkäyttö ei pitäisi olla kovin paha hiilijalanjäljen lisääjä, muu sähkönkäyttö on aika vähäistä. Sen sijaan noiden ilppien hiilijalanjälkeä lisää aika pahasti se, että ne lisäävät sähkön kulutushuippuja rajusti. Juuri kovimmilla pakkasilla ne heittävät toimimasta ja siirrytään suoraan sähkölämmitykseen. On siinä voimalaitoskapasiteetti tiukoilla...

Petri

Noo tämä poistoilmalämpöpumppu ei sovellukaan ainoaksi lämmittäjäksi. Sehän ei itsesiassa tuota lämpöä lainkaan vaan tiivistää sisältä ulospuhallettavaa lämpöä ja palauttaa takaisin sisäilman kiertoon. Ikiliikkuja se ei ole, joten jostain täytyy kiertoon lisälämpöä tuottaa. Teoriassa tuo varaava takka riittäisi yksinkin, mutta edellyttää joutilasta aikaa. Kiireisemmällä pitää olla noi patterit. Mulla on tosin mitoitusta selvästi pienemmät ja säädetty noin 17 asteeseen, jotta tuo lämpöpumppu toimisi mahdollisimman paljon. Olisihan tuohon saanut sähkövastuksen tuloilmaputkeenkin, mutta sitä ei myyjäkään suositellut, joten ei liene oikein energiataloudellinen ratkaisu.

Noista lämpöpumpuista en tiedä, mutta taitaa suuremman piikin aiheuttaa vielä lauantai-ilan saunanlämmitys, kun sähkökiukaat napsautetaan lähes samanaikaisesti päälle. Sen verran voin puolustuksekseni sanoa, että mulla ei ole yhtään sähkösaunaa. Mun mielestäni ihan järjetön ratkaisu maaseudulla. 

Noniin... sähkön hinta laski maaliskuussa 40 %   
Nordpool ju nöu...

Noniin... sähkön hinta laski maaliskuussa 40 %   
Nordpool ju nöu...

Ja Virossa nousi silmäniskusta 40 prossaa kun löivät ittensä kiinni pohjoismaiseen pörssisähköön.

Kaikkea ei tarvi itse omaistaa. Hakkuria ei oikein mitenkään kannata itselle ostaa, jos vain on urakoitsija joka tekee työn.

Sitovuudestakin voi olla montaa mieltä. Jos vain on edes muutaman kuution siilo keskuksella, niin eihän sitä tarvi olla joka päivä täyttelemässä, huomattavasti vapaampaa kuin klapi homma. Eikä siellä pannuhuoneessa tartte asua. Itsellä ainakin riittää kun parin viikon välein lappaa haketta siiloon ja lämpökeskus laittaa tekstiviestiä jos on jotain häikkää.

Laskeskelin, että jos lämmittäisi öljyllä ja öljyn tämän hetkinen hinnalla saa koko investoinnin kuoletettua 7 vuodessa, jos ostetaan puut ja urakoitsija tekee hakkeen.

Joo, aika samoil linjoil oon Agroholistin kans. Mut minkälaisillä volyymeil pelaat, ku 7 vuodes oot laskenut kuolettavas?

Jos verrataan öljyn hintaan vaikkapa 0,70€ litra ja arviolta kulutus olisi n. 15 000 litraa vuosi eli seitsemässä vuodessa 73500€. Puuta menee noin 100m3 kiintoa vuodessa ja jos sen hinta olisi ostettuna ja haketettuna 20€/m3 per kiinto = 14000€ seitsemässä vuodessa.

Tuolla laskenta kaavalla laitteet on kuoletettu seitsemässä vuodessa, mutta jos puu hankitaan omasta metsästä vierastyövoimalla niin, silloin hinta on vähän vähemmän kuin tuo 20€ ja jos sen hankkii itse ja niin siinäkin saa jonkin verran palkkaa omalle työlle. Mutta se on selvin laskea ostettuna, koska öljykin ostetaan

Tämä on kylläkin laskettu parin vuoden takaisilla laitteisto hinnoilla. Tämän hetkisiä hintoja en lämmityskeskuksille tiedä. Lämmityskeskuksen kustannus kanaaleineen tässä laskelmassani oli n. 60 000€

Tällä tavoin ei kyllä tarvitse pahemmin miettiä näillä kulutus määrillä että mikä on lämmitymuoto.

Bonuksena tulee jälkipolville mojovat tilit puunmyynnistä kun vanha isäntä on joutunut nuukuuksiinsa hoitamaan nuoret metsät kuntoon ajallaan.

Jos verrataan öljyn hintaan vaikkapa 0,70€ litra ja arviolta kulutus olisi n. 15 000 litraa vuosi eli seitsemässä vuodessa 73500€. Puuta menee noin 100m3 kiintoa vuodessa ja jos sen hinta olisi ostettuna ja haketettuna 20€/m3 per kiinto = 14000€ seitsemässä vuodessa.

Tuolla laskenta kaavalla laitteet on kuoletettu seitsemässä vuodessa, mutta jos puu hankitaan omasta metsästä vierastyövoimalla niin, silloin hinta on vähän vähemmän kuin tuo 20€ ja jos sen hankkii itse ja niin siinäkin saa jonkin verran palkkaa omalle työlle. Mutta se on selvin laskea ostettuna, koska öljykin ostetaan

Tämä on kylläkin laskettu parin vuoden takaisilla laitteisto hinnoilla. Tämän hetkisiä hintoja en lämmityskeskuksille tiedä. Lämmityskeskuksen kustannus kanaaleineen tässä laskelmassani oli n. 60 000€

Tällä tavoin ei kyllä tarvitse pahemmin miettiä näillä kulutus määrillä että mikä on lämmitymuoto.

Oon sun kanssa täysin samaa mieltä minä laskin juuri noi kans oman keskuksen hinnan mutt kun oli laskelmissa mukan sähkökin ,sitä kului aikaisemassa lämmitysvaihtoedossa niin laitoksen hinta tuli paljon nopeammin takasi kun sähkö nousi siihenaikaan aikapaljon.